Huomio projektityön voimavaroihin

Projektiammattilaisten työssäjaksamista voidaan tukea merkittävästi kiinnittämällä huomiota projektityön voimavaroihin. Oikeasti kohdennetut toimenpiteet ehkäisevät liiallista kuormitusta sekä vahvistavat motivaation ja työn imun kokemusta.

Mikä projektipäälliköitä kuormittaa?

Työhyvinvointia voidaan tarkastella työhön liittyvien kuormitus- ja voimavaratekijöiden kautta. Suomalaisissa pitkittäistutkimuksissa on havaittu, että liian korkeat työn vaatimukset ja puutteelliset työn voimavarat – yhdessä tai erikseen – lisäävät työuupumuksen riskiä.

Projektipäälliköiden työ on tunnetusti varsin vaativaa ja sitä kautta kuormittavaa. Projektipäälliköitä kuormittavat tyypillisesti mm.

• epäselvyydet projektipäällikön roolissa ja perustehtävässä 
• puutteellinen johtaminen ja tuki 
• työajan ja työmäärän hallinta 
• vuorovaikutuksen haasteet eri sidosryhmien kanssa
• ammatillinen näköalattomuus.

Työn voimavarat ovat työhyvinvoinnin tukirakenteita

Mikä sitten auttaisi, että kuormitus ei menisi liian pitkälle? Miten voisimme tukea kaikkien projektiammattilaisten työssäjaksamista ja pitkiä työuria? Vastaus löytyy työn voimavaroista: vahvistamalla monipuolisesti projektityön voimavaroja voidaan ehkäistä projektiammattilaisten liiallista kuormittumista sekä vahvistaa motivaation ja työn imun kokemusta.

Työn voimavaroilla tarkoitetaan organisaatioon, rakenteisiin, työyhteisöön, työjärjestelyihin ja työtehtäviin liittyviä tekijöitä, jotka auttavat tekemään työtä sekä kohtaamaan ja vähentämään työn koettuja kuormitustekijöitä.

Monesti projektityössä ei ole mahdollista poistaa tai pienentää kaikkia työn vaatimuksia tai kuormitustekijöitä, sillä ne voivat liittyä tiiviisti esimerkiksi projektin toimintaympäristöön tai sidosryhmiin. Projektityön voimavaroja on kuitenkin aina mahdollista kehittää ja vahvistaa – eikä tämä yleensä vaadi edes merkittäviä ylimääräisiä resurssipanostuksia.

Projektityön voimavaroja voivat olla esimerkiksi

• sujuvat projektisalkunhallinnan käytännöt (organisaatio/rakenteet)
• toimivat projektikäytännöt ja -työkalut (rakenteet)
• projektipäällikköverkosto (työyhteisö)
• aikaa ammatilliselle kehittymiselle (työjärjestelyt)
• sopivan haastava yksilöllinen työnkuva (työtehtävät).

Yksilölliset voimavarat vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseen

Jokaisen projektiammattilaisen kannattaa panostaa myös yksilöllisiin voimavaroihinsa. Yksilölliset voimavarat nimittäin vaikuttavat siihen, miten hän kokee työolot ja työn voimavarat sekä osaa hyödyntää niitä omassa työssään. Positiivinen vaikutus toimii myös toiseen suuntaan: yksilölliset voimavarat vahvistuvat, kun työn voimavarat ovat kunnossa.

Yksilöllisiä voimavaroja ovat esimerkiksi itsearvostus, resilienssi, vuorovaikutustaidot ja palautumistaidot. Yksilöllisiä voimavaroja täydentävät työelämän ulkopuoliset, myönteiset asiat, kuten läheiset ihmiset ja itselle merkitykselliset harrastukset.

 

Vaali ja vahvista olemassa olevia voimavaroja

Työhyvinvointia ylläpitäviä yksilöllisiä ja työhön liittyviä voimavaroja kannattaa siis tunnistaa ja vahvistaa aktiivisesti.

Voimavaraluotauksessa kannattaa lähteä liikkeelle vahvuuksista eli asioista, jotka toimivat hyvin jo nyt. Seuraavaksi kannattaa kiinnittää huomiota uinuviin voimavaroihin eli niihin hyviin asioihin, jotka ovat jo olemassa työpaikalla, mutta joita ei hyödynnetä täysimääräisesti. Esimerkiksi, onko projektitiimissä sellaista osaamista, jota olisi mahdollista hyödyntää projektissa enemmän?

Vasta kun vahvuudet on kartoitettu ja otettu täysimääräisesti käyttöön, kannattaa energiaa alkaa suunnata puuttuvien voimavarojen hankkimiseen.

Omassa voimavarapohdinnassasi voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

• Mitä yksilöllisiä vahvuuksia ja voimavaroja sinulla on? 
• Minkälaisia työn voimavaroja tunnistat omissa projekteissasi? 
• Mitä projektityötä helpottavia rakenteellisia voimavaroja tunnistat omassa organisaatiossasi?
• Miten näitä edellä mainittuja voimavaroja voisi vaalia ja entisestään vahvistaa? Kuka asiasta päättää? Voitko itse vaikuttaa asiaan?

Lähteet:

Hakanen, J. 2018. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.

Martinsuo, M. 2011. Työnohjaus projektimaisessa työssä. Aikuiskasvatus, 31(4), 275–284.

 

Kirjoittaja:

Mirja Haapala, Virtaus Consulting

Työnohjaaja (STOry) ja työhyvinvointivalmentaja