Artikkelit
Ytimessä yhteistyö – Raitiotieallianssin viestintä kerää kiitosta
Raitiotien rakentaminen Tampereelle on monitahoinen ja lukuisia sidosryhmiä koskettava hanke. Yksi projektin isoja onnistumisia on ollut ennakoiva ja eri osapuolia palveleva viestintä. Sen ansiosta esimerkiksi kansalaispalautteiden määrä on toteutusvaiheessa ollut maltillinen. Poikkeuksellista on myös runsas kiitosten määrä sekä erinomainen julkisuuskuva.
Kun raitiotien rakentaminen vuonna 2017 käynnistyi, oli helppo arvata vilkkaan keskustelun jatkuvan koko rakentamisen ajan. Hanke kun oli jo kehitysvaiheessa lähes päivittäin valokeilassa erilaisten kannanottojen ja mielipiteiden myötä. Poikkeuksellinen kiinnostavuus näkyi myös Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksissa syksyllä 2016. Päätöksentekoa seurasi ennätysyleisö ja kokouksen puheenvuoromaratonit levisivät verkossa vielä vuosia 7.11.2016 julistetun päätöksen jälkeen.
Ensimmäinen kevät viestinnän tulikokeena
Ensimmäiset kuukaudet olivat vaiherikkaita ja haastavia ja sitä ne olivat myös viestinnässä. Kevään 2017 kuntavaaleissa osa ehdokkaista vaati julkisuudessa vielä hankkeen perumista. Samaan aikaan ”kuokka” oli jo isketty maahan useassa kohtaa tulevaa raitiotiereittiä eli keskustasta Pyynikintorilta Hervantaan sekä yliopistosairaala Taysin haaralla. Kekkosentien ylittävän raitiotiesillan rakentamistyöt aloitettiin nopeutetulla aikataululla Hallilan alueen kaavavalitusten vuoksi. Hervannan valtaväylälle suunniteltuja töitä ei voitu aloittaa alkuperäisessä aikataulussa, joten käytössä olevat resurssit suunnattiin toiseen työkohteeseen. Tämä aiheutti turbulenssia myös viestinnässä, sillä informointi vaati nopeita liikkeitä, mutta harkittuja tekoja.
Kevään 2017 aikana rakentamisen todellisuus keskusta-alueella alkoi näkyä myös katukuvassa. Kivijalkayrityksille rakentamisen vaikutukset tuntuivat kulkureittien muutoksina ja pelkona asiakkaiden kaikkoamisena kaupungin ytimestä. Näkyvä ja varsinkin kaupunkilaisia koskettava vaihe oli katupuiden poisto, joka muutti Tampereen pääkadun, Hämeenkadun, lähes yhdessä yössä vihreästä puukujasta kaivinkoneiden työmaaksi.
Haasteita viestinnälle oli siis tarjolla roppakaupalla. Miten niistä selvittiin?
Perusta kuntoon
Viestintä Raitiotieallianssissa on kuin projekti projektin sisällä. Viestintä on mukana lähes kaikessa, joten sen onnistuminen vaatii toimivaa strategiaa, riittäviä resursseja ja sujuvia prosesseja.
Rakentamisen aikana viestittävää on ollut jo määrällisesti niin paljon, että hanke työllistää täysipäiväisesti viestintäpäällikön ja -suunnittelijan. Yrittäjille on kaupunki nimennyt oman yhteyshenkilön. Myös muuta vuorovaikutusta asukkaiden suuntaan tehdään yhdessä kaupungin organisaation kanssa. Palautteet on kanavoitu Tampereen kaupungin normaalin palautekanavan kautta, mikä on ollut selkein tapa käsittelyyn. Tampereen Ratikan käyttöönottoa ja brändiviestintää hoidetaan Tampereen Raitiotie Oy:n viestintätiimillä.
Alussa viritettiin myös nopeasti iskuun kaikki viestintäkanavat: verkkosivut, mediatiedotus, sosiaalisen median kanavat, palautekäsittely sekä työmaalta tehtävä tiedotus töiden lähialueella. Lisäksi on tunnistettu lukuisia sidosryhmiä, hankittu yhteystiedot sekä sovittu viestintävastuut. Riittävien resurssien ja työkalujen lisäksi hyvät tulokset edellyttävät onnistumista perusasioissa: oikeita tekoja, oikeaan aikaan, oikeissa kanavissa ja oikeille sidosryhmille.
Suunnitelmista toteutukseen
Viestinnän suunnittelu luo koko prosessin perustan. Allianssimallissa suunnitteluun on tavallista paremmat edellytykset, sillä projektiaikataulu muodostaa pohjan myös viestinnälle. Työvaihesuunnitelmista jalostetaan viestinnän toimenpiteet vuosisuunnitelmaan. Vuosikello pilkotaan tarkempaan viikkoaikatauluun, josta muodostuu viestinnän työlista. Organisointi tehdään tilaajan ja palveluntuottajien yhteisessä viestintäryhmässä.
Viestintä osallistuu työmaiden aikataulu- ja viikkopalavereihin. Tuloksena on huima määrä tietoa, jota jalostetaan jatkuvaksi vuorovaikutukseksi eri kanavissa. Työmaan aiheuttamien vaikutusten ja haittojen lisäksi on tärkeää nostaa esiin valmistuvia kohteita, onnistumisia ja projektin etenemistä. Näin on hankkeelle saavutettu positiivinen julkisuuskuva. Suunnittelun ohella pitää panostaa siihen, että suunnitelmat myös toteutetaan. Ja siinä päästään viestinnän onnistumisen ytimeen – ihmisiin ja yhteistyöhön.
Yhteispeliä yli yritysrajojen
Hienoinkaan suunnitelma tai viestintä ei toteudu, jos yhteistyö ihmisten välillä ei toimi. Ja juuri tässä korostuu allianssimallin hienous, jonka ansiosta Raitiotieallianssin viestintä on ollut menestystarina. Ensinnäkin allianssimainen toimintakulttuuri tukee viestintää jo lähtökohtaisesti monin tavoin. Yhteistyö on helppoa, kun yritysrajat eivät hidasta tekemistä. Viestintäammattilaiselle allianssi on monin tavoin unelmaympäristö matalan byrokratian ja jatkuvasti saavutettavan monialaisen asiantuntijaorganisaation vuoksi. Tietoa ei tarvitse kaivella, vaan sitä on jatkuvasti sananmukaisesti ilmassa – pelkästään Big Roomin keskusteluja kuuntelemalla viestijä viisastuu usein huomaamattaan.
Ratkaiseva tekijä viestinnän onnistumiselle on myös johdon tuki. Raitiotieallianssissa tuki on sataprosenttinen. Viestintä osallistuu projektiryhmän kokouksiin tasavertaisena jäsenenä ja viestinnällä on myös oman tekniikkalajin status. Koska viestintää arvostetaan ja sen merkitys ymmärretään, on viestijän helppoa tehdä työtään. Toki hyvin etenevästä projektista on myös helpompi viestiä kuin hankkeesta, jossa haasteet paisuvat ongelmiksi.
Ihmiset tekevät projektin
Onnistuakseen viestintä tarvitsee samaan maaliin tähtääviä ihmisiä. Raitiotieallianssissa kaikki osallistuvat viestintään tavalla tai toisella. Erityisen hienoa on, että laaja suunnittelijoiden ja rakentajien joukko kertoo itse omilla kasvoillaan ja nimellään, miten hanke etenee. Avoimuus ja rohkeus on tuonut kiitosta. Myös erikseen mitattava julkisuuskuva, yksi hankkeen onnistumista kuvaavista avaintulosalueista, on tämän strategian myötä saavuttanut lähes sadan prosentin onnistumisen.
Viestinnän äänensävy on ollut tekijöidensä näköinen, asiallinen ja positiivinen. Kuntalaisia on kuunneltu herkällä korvalla ja palautteisiin on reagoitu. Avoimesti ja rehellisesti toimien on saavutettu luottamus, jonka pohjalta on helppo viestiä. Sosiaalisen median kanavissa on koko hankkeen ajan käyty hyvää keskustelua. Sieltä on tullut myös runsaasti positiivista palautetta.
Neljä vuotta on takana. Hankkeen ensimmäinen osa on edennyt aikataulussa ja alittaa tavoitekustannukset reilusti. Lähes päivälleen neljä vuotta rakentamispäätöksestä Ratikka liikkui ensimmäisellä koeajolla entistä upeammaksi bulevardiksi muuttuneella Hämeenkadulla. Tuohon hetkeen huipentui satojen ihmisten työpanos – suunnittelussa, rakentamisessa ja viestinnässä. Ja työ jatkuu: Tampereen raitiotien länsiosan rakentaminen on alkanut.
Viestintäryhmä ohjaa Raitiotieallianssin viestintää
Tampereen Raitiotieallianssin viestintää ohjaa asiantuntijoista koostuva viestintäryhmä. Viestintä on organisoitu siten, että Raitiotieallianssin vastuualue on rakentamisen aikaisten vaikutusten viestintä. Tilaaja, Tampereen Raitiotie Oy, vastaa vaunuihin ja käyttöönottoon liittyvästä viestinnästä sekä Ratikan brändistä. Tampereen Ratikka aloittaa liikennöinnin 9.8.2021 osana Tampereen seudun joukkoliikenteen brändiä ”Nysseä”. Viestintää vahvistaa myös kaupungin raitiotien kehitysohjelma, joka vastaa erityisesti yritysyhteistyöstä ja Ratikan taide -hankkeesta. Kaupungin perusorganisaatio ja viestintäyksikkö vastaavat päätöksenteon ja jatkokehittämisen viestinnästä. Mukana on myös LASSI eli Ratikan liikennöitsijän VR:n, Nyssen sekä Tampereen Raitiotie Oy:n muodostama liikennöintiallianssi.
Viestintäryhmä kokoontuu viikoittain ja vuoroviikoin painotus on rakentamiseen liittyvässä tai käyttöönoton viestinnässä. Vaikka organisaatio on monitahoinen, yhteistyö toimii hyvin ja hanke näyttäytyy kuntalaisille yhtenäisenä.
Tampereen raitiotie laajeni länteen
Tampereen Raitiotie osa 1
(Pyynikintori-Hervanta, Tays-Hatanpään valtatie)
- valmiina 90 %, Hatanpään valtatien töistä valmiina yli 50 %
- Kaikki raiteet asennettu: 15,7 kilometriä kaksoisraidetta, 4 kilometriä varikkoraidetta
- Rakennettu 10 uutta siltaa, muokattu 7 siltaa
- Varikko valmistunut joulukuussa 2019
- Liikenne raitioitien osalla 1 alkaa 9.8.2021
Osasta 1 on valmiina 90 % ja kaikki raiteet on jo asennettu. Tavoitekustannus alitetaan väh. 26 milj. eurolla. Tavoite on, että liikenne koko osalla käynnistyy 9.8.2021. Osa 2 (Pyynikintori-Santalahti-Lentävänniemi) rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensin Pyynikintorilta Santalahteen, vuosina 2020-2023, ja liikenteen aloitus 2023. Santalahti-Lentävänniemi aloitetaan, kun Näsijärven täyttölupa Näsisaarta varten saa lainvoiman. Liikenne alkaisi v. 2024. Osan 2 tavoitekustannus on 84,9 M€. Lisäksi kaupunki tilaa samassa yhteydessä toteutettavia katurakentamistöitä 26,2 M€.
Tampereen Raitiotie osa 2
(Pyynikintori-Santalahti-Lentävänniemi)
Rakennetaan kahdessa vaiheessa:
- 2A (Pyynikintori-Santalahti 2020-2023), liikenne alkaa v. 2023
- 2B (Santalahti-Lentävänniemi) kun vesistön täyttölupa Näsisaarta varten saa lainvoiman. Tavoite liikenteen aloitukseen v. 2024
- Kaksoisraidetta 6 600 m
- 9 pysäkkiä ja Näsisaaren pysäkkivaraukset
- 17 vaihdetta
- 4 sähkönsyöttöasemaa
- 7 uutta siltaa, 2 muokattavaa siltaa
Marja Merta
Viestintäpäällikkö ja rakentamisen viestinnästä vastaava
Raitiotieallianssi/ NRC Group Finland Oy
Tampereen Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki, Tampereen Raitiotie Oy, NRC Group Finland Oy, AFRY Finland Oy, Sweco Finland Oy ja YIT Suomi Oy.