TietoEVRY:n ja Olympiakomitean projektissa datasta lisäpotkua urheiluun

Huippu-urheilijoiden kunnosta ja harjoittelusta on jo pitkään kerätty tietoa, jota on hyödynnetty valmennuksessa. Saatu tieto on kuitenkin ollut hajallaan lukemattomissa tietojärjestelmissä sekä harjoittelupaikkojen, valmentajien ja urheilijoiden omissa tiedostoissa.

Tähän ongelmaan herättiin Olympiakomiteassa muutama vuosi sitten. Maailmalla tarjolla olevat sovellukset eivät vastanneet suomalaisten suosimien lajien tarpeisiin, ja niin päädyttiin hakemaan apua tietojärjestelmien kehittäjiltä. TietoEVRY:n, Olympiakomitean ja Polarin yhteinen tuotekehitysprojekti käynnistyi keväällä 2019. Rahoitusta siihen saatiin Sitran IHAN-hankkeesta.

– Projekti alkoi pienenä kokeiluna, mutta myöhemmin tuotteelle on huomattu laajempaa tarvetta. Kesällä 2020 päättynyt kokeilu jatkuu kehitystyönä eri lajien kanssa, kertoo TietoEVRYssä projektista vastaava Niina Siipola.

– Pilottikokeilu aloitettiin kestävyysjuoksun ja yhdistetyn urheilijoiden kanssa, mutta nyt meillä on useita uusia lajeja tulossa mukaan, muun muassa suunnistus, jalkapallo ja judo.

Ensimmäinen kokeiluun mukaan tullut valmentaja oli kestävyysjuoksuvalmentaja Ari Nummela, joka oli jo tehnyt digipäällikkö Juha Saapungin kanssa Olympiakomitealle datastrategian.



– Eri lajeissa halutaan mitata erilaisia asioita, ja siksi mietimme jokaisen lajin kohdalla uusia ratkaisuja. Projektin alkuvaiheessa, ja uusien lajien mukaan tullessa, haastateltiin sekä urheilijoita että valmentajia. Näin saimme selville, millaisia asioita halutaan mitata ja millaista tietoa koota yhteen, Siipola kertoo.

TietoEVRY:n datatiimi kehittää uutta

TietoEVRY:ssä projektista vastaa Healthcare, Data & Analytics -tiimi, jossa työskentelee noin 60 asiantuntijaa, suurin osa Tampereella.

– Tiimimme oli alkujaan tavallaan TietoEVRY:n sisäinen start up. Aluksi teimme useita erilaisia datan hyödyntämiseen liittyviä kokeiluja, ja viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme alkaneet tuotteistaa kokeiluja. Kysyntä datan pilvipohjaiselle hyödyntämiselle on kasvanut suuresti, Siipola kertoo.

Tietoturvaoppia terveydenhuollosta

Tietoturva on TietoEVRY:n tiimille keskeinen asia. Suuri osa kokeiluista tehdään terveydenhuollossa, ja tietoturvaan on panostettu alusta asti. Opittua hyödynnetään myös urheilutuotteen kehittämisessä: jokaiselta urheilijalta kysytään lupa tietojen tallentamiseen, ja urheilijan lisäksi vain valmentajat pääsevät katsomaan tietoja.

Kansainvälisesti kilpaurheilussa käytetään data-analysointia ainakin Ruotsissa ja Norjassa, ja myös Kanadassa on palveluja saatavilla. Siipolan mukaan nyt kehitetty tuote on tehty varta vasten Suomen huippu-urheilua varten.

– Suomi on pieni markkina, ja kansainväliset toimijat eivät ole pystyneet toteuttamaan suomalaisten lajien erityistoiveita, Siipola mainitsee.

– Jatkossa tavoitteena on laajentaa tuotteen markkinaa vähintään TietoEVRY:n ydinalueille Pohjoismaissa. Joissakin Suomessa suosituissa lajeissa, kuten jalkapallossa, on isoja käyttäjämassoja kansainvälisestikin.

Haastattelut projektikehityksen tietolähteenä

Tulevat käyttäjät eli valmentajat ja urheilijat osallistettiin projektiin etukäteen muun muassa haastatteluilla.

– Haluamme tuottaa lisäarvoa loppukäyttäjille, päästä käyttäjän pään sisään, ja tietää miten tuotetta halutaan käyttää ja missä tilanteissa. Haluamme myös varmistaa, että olemme ymmärtäneet asiakasta oikein. Sen jälkeen projektissa käynnistyy toteutus ja testaus, Siipola avaa prosessia.

TietoEVRY:n tuote on selainpohjainen ratkaisu, jota käytetään mobiililaitteilla, pääasiassa puhelimella ja tablettitietokoneella. Yksi datalähde ovat Polarin laitteet, kellot ja vyöt. Niistä tieto kertyy pilveen, ja siitä pystytään kokoamaan erilaisia esitysmuotoja.

Projektin tavoitteena oli luoda valmennusryhmille helppokäyttöinen ratkaisu, joka tukee valmentamista. Myös rahoittajan eli Sitran vaatimuksia kuunneltiin. Kokeilun aikana hanke päädyttiin laajentamaan pilotista tuotteeksi.

Projektin toteutuksessa tarvittiin Siipolan mukaan tuotekehitykseen uudenlainen näkökulma, sillä tyypillisesti TietoEVRY:n tiimi tekee tuotteita kliiniseen- ja tutkimustyöhön.

– Itselleni projekti on ollut supermielenkiintoinen. Tykkään liikunnasta ja seuraan itseäni erilaisilla sensoreilla. Lisäksi valmennan 2010–2011 syntyneiden tyttöjen futisjoukkuetta, Niina Siipola kertoo.

– Tässä projektissa olemme päässeet miettimään datan keruuta ja visualisointia sekä teknologian että datan käsittelyn näkökulmasta.

Projektista on saatu hyvää palautetta ja myös jatkotoiveita datan esittämisestä, kuten graafien yhdistämisestä. Niiden jatkokehitys priorisoidaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Lähtötavoite on ollut hyvä käytettävyys, sekä testitietojen ja oiretiedon syöttämisen helppous.

---

Tietoa valmennuksen tarpeisiin

Valintaa varten huippu-urheilun asiantuntijaryhmä kävi läpi suuren määrän järjestelmiä, joista valikoitui 16 suomalaista järjestelmätoimittajaa esittelemään omia ratkaisujaan huippu-urheilun käyttöön.

– TietoEVRy oli näistä ainoa, jolla oli valmis laajasti testattu ratkaisu. Pääsimme nopeasti kokeilemaan sitä kustannustehokkaasti ja pienimuotoisesti. Siinä eri lähdejärjestelmistä tuodaan tietoa mobiilikäyttöliittymään. Urheilukentällä on käytössä useita IoT-järjestelmää, ja harjoitteludataa kertyy lukuisiin järjestelmiin. Järjestelmistä tuotavista tiedoista haluttiin tarjota palvelualustaa hyödyntäen käyttäjälähtöinen digitaalinen palvelu.

Olympiakomitea haluaa ensisijaisesti käyttää Suomessa kehiteltyjä järjestelmiä. Lisäksi halutaan löytää ratkaisuja omaleimaisesti suomalaisten lajien, kuten jääkiekon ja lumilajien, erityistarpeisiin.

Tavoitteet datastrategiasta

Olympiakomitean näkökulmasta hanke toteutui moitteettomasti ja tavoitteet saavutettiin. Yhteistyö TietoEVRY:n tiimin kanssa sujui hyvin. Käyttöliittymäsuunnittelija varmisti helppokäyttöisyyden.

- Hankkeen tavoitteet tulivat datastrategiasta: lajien tietotarpeet, järjestelmien toimivuus ja palvelualustan sopivuus. Nämä tavoitteet saavutettiin. Kokeilun jatkona olemme tehneet yhdessä CSC:n ja KiHu:n kanssa teknistä vaatimusmäärittelyä kansalliselle alustalle, Saapunki kertoo.

- Käytännön tilanteessa valmentajalla on käytössään reaaliaikaista tietoa, joka on merkityksellistä päivittäisen valmentautumisen kannalta. Siihen liittyvät muun muassa ajantasaiset oiretiedot, palautuminen, rasitus ja yöuni sekä monipuolista ja lajikohtaisesti tarvittavaa tietoa harjoittelusta. Eri lajeissa on erilaisia tapoja seurata harjoittelua, ja kokonaisratkaisulta edellytetään joustavuutta.



Teksti: Marja Keränen, Viestintätoimisto Medita Oy
Kuvat: TietoEVRY