Artikkelit
.png)
Käytännön haasteisiin perustuvaa opetuksen kehitystä ja tutkimusta
Vuoden 2022 Academic PM Award jaettiin kolmen hakijan kesken. Kaksi palkituista hakemuksista liittyi uraauurtavien kurssien ja opetusmuotojen kehitykseen. Palkitut ovat Contract management-kurssin kehittäjät ja luennoitsijat Suvi Hirvonen-Ere and Tony Alcock, sekä Projektityö ja -johtaminen-kurssin toteuttaneet Riku Oksman Aalto-yliopistosta ja Jouko Kaaja PRY:stä.
Contract
Management-kurssissa tuomaristo piti tärkeänä sopimusjohtamisen tuomista uudeksi
osaksi projektinjohtamisen koulutusta Suomessa. Sopimusjohtaminen tulisikin
nähdä projektijohtamisen tärkeänä osa-alueena. Kurssi tarjoaa laajalle
opiskelijajoukolle mahdollisuuden tutustua sopimusjohtamisen metodeihin ja
haasteisiin yli tiedekunta- ja yliopistorajojen. Kokeneiden ammattilaisten
vetämä kurssi sopii myös hyvin käytännön projektityöskentelystä
kiinnostuneille. Kurssia on lisäksi jalostettu määrätietoisesti
vuosien ajan, ja sen työskentelytapa tukee oppijoiden omaa aktiivista
työskentelyä ja toimijuutta.
Projektityö ja -johtaminen-kurssi puhutteli tuomaristoa keskittymällä projektiammattilaisten käytännön työhön ja arkisiin haasteisiin. Opiskelijoiden tekemät haastattelut on opetusmuotona luova ja hyvä vastapaino teoreettiselle ja kirjallisuuspainotteiselle opetukselle. Kurssin keskittyminen projektiammattilaisten käytännön arkeen kattaa osa-alueen, joka on vaikeammin käsitteellisesti kuvailtavissa ja täydentää näin ollen hienosti alan opetusta Suomessa. Kurssi tarjoaa opiskelijoille erinomaisen näkymän käytännön projektityöskentelyn osaamisvaatimuksiin.
Kolmas palkinnon saaja on projektiorganisaation ja pysyvän organisaation rajapintaa käsittelevä tutkimus, ja sen tekijät ovat Ilkka Ojansivu Oulun ja Melbournen yliopistoista sekä Kerttu Kettunen ja Kimmo Alajoutsijärvi Agderin yliopistosta Norjasta. Tutkimus on ainutlaatuinen yhdistelmä monitieteellistä osaamista projekteista, organisaatiotutkimuksesta ja yliopistoista muutosprojektien kohteena. Tutkimus perustuu laajaan empiiriseen aineistoon, ja on julkaistu alalla arvostetussa lehdessä. Tutkimusta voidaan pitää ansiokkaana myös käytännön seuraustensa näkökulmasta, sillä se antaa valmiuksia johtaa muutosprojekteja monenlaisissa monimutkaisissa asiantuntijaorganisaatioissa.
Esittelyssä Contract Management -kurssi
Mitä projektisopimukselle tapahtuu sen koko elinkaaren aikana, ja miten projektisopimuksia paremmin johtamalla voidaan saavuttaa kaikkien sopimusosapuolten kannalta onnistunut projektin lopputulos? Tämä kurssi vastaa muun muassa näihin kysymyksiin esitellen Contract Management –toimintatavan ja sen tärkeyden projektiliiketoiminnassa.
Lapin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle suunnitellun kurssin tarkoituksena on esitellä Contract Management –toimintatapa opiskelijoille potentiaalisena, kiehtovana ja palkitsevana uravaihtoehtona. Turun yliopistossa aiemmin toteutettu kurssi on valittu useita kertoja vuoden parhaaksi kurssiksi.
Kurssin oppimistavoitteina ovat ymmärtää CM- toimintatavan perustavoitteet ja -toiminnot projektinhallinnan keskeisenä osana, käsittää Contract Managerin rooli asiakas- ja toimittajasuhteiden, riskien ja mahdollisuuksien, sopimusvelvoitteiden, sopimusmuutosten ja tiedonkulun hallinnassa sekä hankkia valmiuksia, joita voi hyödyntää projektisopimuksen koko elinkaaren ajan.
Kurssin ennakkotehtävänä on ns. case study, joka perehdyttää opiskelijat aiheeseen, jotta opiskelijat pääsevät vauhtiin jo kurssin alussa. Tapaukseen palataan kurssin edetessä, jolloin opiskelijat voivat täydentää alkuperäistä työtään kurssilla oppimillaan tiedoilla ja taidoilla. Kolmipäiväisellä vuorovaikutteisella intensiivikurssilla kurssilaisia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti ja pitämään hauskaa. Kurssilaiset pääsevät myös harjoittelemaan neuvottelutaitoja.
Vaikka kurssi oli alun perin tarkoitettu oikeustieteen tai liiketalouden opiskelijoille on siitä hyötyä kaikille, jotka osallistuvat projektisopimusprosessiin sen kaikissa vaiheissa, joko sopimusta suunniteltaessa tai sitä toteutettaessa.
Projektiammattilaisten haastatteluihin perustuva projektikurssi
Suurin osa projektikursseista keskittyy lähinnä erilaisiin projektinhallinnan työkaluihin ja tekniikoihin. Loppujen lopuksi tällaiset "käytännönläheisinä" pidetyt kurssit kuitenkin ovat yleensä toivottoman epäkäytännöllisiä – eli lähinnä teoreettisia. Niistä nimittäin harvoin pääsee jyvälle siitä, mitä projektiammattilaisen työ todella on käytännössä.
Aalto-yliopiston Projektityö ja -johtaminen -kurssilla olen jo vuosien ajan pyrkinyt projektinhallintamallien sijaan käsittelemään projektityön ja sen johtamisen arkitodellisuutta. Ennen pandemia-aikaa tämä tapahtui pienten toimeksiantoprojektien muodossa, joissa opiskelijat pääsivät tutustumaan projektitoiminnan haasteisiin erilaisissa organisaatioissa.
Korona-aika pisti kuitenkin myös tämän konseptin uusiksi, sillä aiemman kaltaiset toimeksiantoprojektit eivät kovin hyvin taipuneet etänä toteutettavaksi. Niinpä kehitin uuden keinon antaa opiskelijoille tuntumaa siihen, mitä projektiammattilaisten arjessa todella tapahtuu: projektiammattilaisten haastattelut.
Uuden konseptin pilottikokeilu tapahtui tammi-helmikuussa 2021. PRY:n Joxi Kaajan suosiollisella myötävaikutuksella sain opiskelijoilleni haastateltavaksi kaikkiaan 30 eri alojen projektiammattilaista.
Jo ensimmäisellä kerralla konsepti osoittautui pedagogiseksi menestykseksi. Opiskelijat todella saivat haastattelujen kautta konkreettisen kosketuksen projektiammattilaisten arkeen, ja myös palaute heiltä oli erinomaista. Vastaavasti myös monet haastateltavat antoivat hyvää palautetta, sillä haastattelut tarjosivat heillekin mahdollisuuden reflektoida omaa työtään.
Niinpä konsepti sai myös jatkoa alkuvuodesta 2022 pitämälläni kurssilla – samanlaisin tuloksin. Opiskelijat olivat tyytyväisiä ja vapaaehtoiset haastateltavatkin kiittelivät.
Pedagogisesta kokeilustani onkin nyt tulossa kurssilleni vakiintunut käytäntö. Ainakin niin kauan, kun vapaaehtoisia haastateltavia löytyy.
Strateginen kehittämisprojekti yliopistossa vaatii pelisilmää
Kansainvälinen akkreditointi on vaativa, noin viisi vuotta kestävä strateginen kehittämisprojekti. Akkreditointiprojektin johtaminen yliopisto-organisaatiossa on mutkikasta. Tutkijauran meriitit kumpuavat pääasiassa julkaisuista ja muista akateemisista ansioista, eivät oman organisaation kehittämisestä. Akkreditoinnin saavuttaminen ilman professoreiden ja muiden opetuksen ja tutkimuksen avaintekijöiden sitoutumista ja työpanosta on kuitenkin mahdotonta.
Akkreditointia ei voi ostaa, vaan sen myöntämisestä päättää ulkopuolinen, kansainvälinen asiantuntijaraati. Henkilöstön sitoutumattomuus voi pahimmillaan johtaa koko akkreditointihankkeen tyssäämiseen, lykkääntymiseen tai jo kertaalleen saavutetun laatuleiman menetykseen.
Kauppakorkeakoulut näyttäytyvät ulkopuolisin silmin verrattain yhtenäisinä laitoksina, mutta myös niiden sisällä oppiaineet muodostavat keskenään resursseista kilpailevia reviirejä. Eri yksiköiden henkilökunnan kohtaamiset organisaation arjessa ovat vähäisiä. Jopa ylisukupolvisia jännitteitä ei voi purkaa yhteen hiileen puhaltamiseksi professorikuntaa käskyttämällä tai kriittistä tutkijamieltä me-henkeen tsemppaamalla.
Tutkimuksemme keskeinen käsite on rajakohde (eng. boundary object). Rajakohde voi olla asia, esine, idea tai mikä tahansa, joka yhdistää organisaation jäseniä. Tutkimuksemme keskeinen johtopäätös on, että akkreditointiprojektin menestyksekäs johtaminen edellyttää organisaation sisäisten reviirien ja jännitteiden tunnistamista ja akkreditoinnin käsittämistä reviirirajoja ylittävänä yhteisenä puheenaiheena. Akkreditointi ei ole vain laatuleima vaan ennen kaikkea strategisen muutostyön väline. Olennaista on tunnistaa rajakohde, jonka avulla organisaatiota hiertäviä ikuisuuskysymyksiäkin voidaan ratkaista.
Suvi Hirvonen-Ere on oikeustieteen tohtori, jolla on parinkymmenen vuoden kokemus legal, commercial & contract management alan johtotehtävistä pääosin globaaleissa korporaatioissa. Tällä hetkellä hän viimeistelee toista väitöskirjaansa Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa ja toimii yritysten neuvonantajana.
Tony Alcock on käytännön osaaja, jolla on 40 vuoden kokemus tarjousten, hankkeiden ja sopimusten hallinnan johtotehtävistä kansainvälisissä korporaatioissa. Tällä hetkellä hän mentoroi ja kouluttaa.
KTT Riku Oksman toimii tuntiopettajana Aalto-yliopistossa sekä kouluttaja-kehittäjänä Projektivarikko Oy:ssä.
Ilkka Ojansivu on markkinoinnin apulaisprofessori Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen tutkimusintressejään ovat liikesuhteet, yritysverkostot ja B2B-projektit.
Kerttu Kettunen työskentele yliopistonlehtorina Agderin yliopistossa Norjassa, tutkimuskohteenaan korkeakoulusektori. Kerttu on toiminut akkreditointiprojektipäällikkönä ja -tiimin jäsenenä kauppakorkeakouluissa sekä Suomessa että Norjassa.
Kimmo Alajoutsijärvi on markkinoinnin professori Agderin yliopistossa Norjassa. Kimmo on toiminut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaanina (2006-2011) ja tutkinut, opettanut, ja konsultoinut projektijohtamista yli kymmenessä eri maassa.