Artikkelit
Saattaen vaihdettu - projektipäälliköksi kasvaminen ratasuunnitelmien parissa
Väyläviraston Marketta Ruutiainen palkittiin Projektipäivillä Vuoden Nuori Projektipäällikkö 2022-kilpailun voittajaksi. Tässä artikkelissa hän esittelee matkaansa projekti-insinööristä, projektipäälliköksi.
Aloitin työskentelyn Väylävirastossa vuonna 2018 ratasuunnittelun projekti-insinöörinä. Vuotta aikaisemmin olin valmistunut diplomi-insinööriksi Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta ja työtehtäväni rautateiden parissa olivat alkaneet jo opiskeluaikanani.
Pääsin projekti-insinöörinä tekemään erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia kokeneempien projektipäälliköiden työparina. Mielestäni tällainen työskentelytapa on mainio keino oppia uutta. Pian pääsinkin tekemään pieniä projekteja myös itse projektipäällikkönä.
Eräs isoimmista projekteistani projekti-insinöörinä oli Pasila-Riihimäki välityskyvyn parantamisen kolmannen vaiheen ratasuunnitelma. Käytännössä suunnitelmaan kuului lisäraiteiden suunnittelu Tuusulan Jokelan ja Riihimäen välille siten, että rata olisi lopputilanteessa tuolta osuudelta vähintään neliraiteinen, paikoin raiteita tulisi jopa enemmän. Projektin alkaessa tiesimme, että projektipäällikkö Jouni Juuti tulisi jäämään eläkkeelle kesken projektin ja minä perisin projektinjohtovastuun häneltä. Projektin aikana kehittyisin siis projekti-insinööristä projektipäälliköksi rautatieliikenteen termein "saattaen vaihtamalla".
Varo junan ja sidosryhmien välistä rakoa
Projektin ominaispiirteitä olivat mm. vilkkaan pääradan aiheuttamat haasteet työvaihesuunnittelulle sekä paikoin lähellä rataa olevan tiiviin asumisen suojaaminen rautatieliikenteen vaikutuksilta, kuten melulta, teknistaloudellisesti onnistunein ratkaisuin. Tyypillisen ratasuunnitelman tapaan suunnitelmassa riittää sidosryhmiä, sillä suunnittelua tulee tehdä kuntien, maakuntien, ELY-keskusten, muiden viranomaisten, rautatieoperaattoreiden ja muiden sidosryhmien tarpeet huomioiden. Tämän kokoisiin suunnitelmiin osallistuva suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden joukko on myös huomattava.
Oman erityispiirteensä ratasuunnitelmien laatimiseen tuo työ kansalaisten parissa. Oikeus ottaa kantaa ratasuunnitelmaan on jokaisella, johon suunnitelma vaikuttaa. Monesti saammekin hyviä kommentteja, jotka sisältävät sellaista paikallistietoa, jolla saamme suunnitelmasta tehtyä paremman. Toisaalta suunnitelmamme eivät voi millään miellyttää kaikkia ja niillä voi olla erittäin kielteisiäkin vaikutuksia yksittäisen kansalaisen näkökulmasta – oma tontti saatetaan lunastaa tai kotimatka voi pidentyä vaikkapa tasoristeyksen sulkemisen vuoksi. Vaikeissakin aiheissa on kuitenkin syytä kertoa suunnitelmasta ja vaikutusmahdollisuuksista rehellisesti.
Pysähdymme kaikilla ymmärryksen asemilla
Yritin imeä eri projekteissa projektipäälliköiden oppeja itseeni kuin pesusieni. Pasila-Riihimäki ratasuunnitelmaprojektissa opin Jounilta mutkatonta suhtautumista hankaliinkin aiheisiin. Jos Jouni koki, ettei hän itse tai joku muu ymmärtänyt asiaa, hän kyseli lisää ja pyysi muita selittämään tarkemmin. Jouni teki tätä, vaikka hän oli erittäin kokenut ratasuunnittelun projektinjohtamisen ammattinen - tai ehkäpä juuri siksi. Joka tapauksessa tämä oli tärkeä esimerkki minulle. Projektipäällikkönä olisi tarpeetonta esittää ymmärtävänsä tai tietävänsä asioita, joita ei tiedä. On projektin etu olla avoin ja pyytää lisää selvennyksiä. Joskus käy niinkin, että lisää kysyttäessä paljastuu, ettei asia ollutkaan niin selvä ja hyvin valmisteltu, kuin alun perin luultiin.
Tämä asioista selvän ottamisen oppi on mielestäni tärkeämpi kuin mikään yksittäinen rautatiealan substanssiin liittyvä oppi. On nimittäin niin, että projektipäällikkö ei voi tietää kaikkea jokaisesta aiheesta. Itseasiassa projektipäällikön ei edes kuulu tietää kaikkea. Kaikkitietävällä projektipäälliköllä on joko väärät luulot itsestään tai sitten hän on käyttänyt aikansa keskittyen vääriin asioihin. On projekteillamme työskentelevien asiantuntijoiden työtä tietää ja vastata. Projektipäällikön työnkuvaan kuuluu riittävän tasoisen ymmärryksen kartoittaminen näistä asioista, jotta projektia voi johtaa.
Ymmärryksen kartuttamisen makuun projektipäällikön työssä todella pääseekin. Syviä huokauksia päästän silloin, kun minulta pyydetään kannanottoa asiaan, joka ei kuulu substanssiosaamiseni ytimeen tai edes reunoille. Tekisi mieli parahtaa: "Mistä minä tietäisin?". Huokauksen ja parahduksen jälkeen tulee kuitenkin palata asian ratkomiseen. Osaavilta suunnittelijoiltani saan onneksi yleensä hyvin selvitetyt vaihtoehdot etenemiselle vaikutuksineen, ja virastomme henkilökuntaan kuuluvilta asiantuntijoilta tarvittavaa ohjausta oikean vaihtoehdon valintaan. Arvostukseni virastoni eri alojen asiantuntijoita (mm. tekniikka-alojen asiantuntijat, ympäristöasiantuntijat, juristit…) kohtaan on suuri ja pyrin hyödyntämään heidän asiantuntemustaan projekteillani silloin, kun siihen on tarve.
Haluan kiittää Projektiammattilaiset ry:tä ja Nuori Projektipäällikkö kilpailun tuomaristoa. Tämä tunnustus kannustaa minua jatkamaan kasvuani projektinjohdon parissa.
Kuvat:
1. kuva: Olli-Pekka Latvala
2. kuva: Väylävirasto