Hybridiallianssi sopii haastaviin keskisuuriin rakennushankkeisiin

Rakennustyön laatu, hinta ja aikataulu ovat tekijöitä, joista keskustellaan paljon. Miten projektia hallitaan, kun kohde on jo itsessään haastava? Tätä tarvetta ratkaisemaan syntyi hybridiallianssimalli.

Vasta valmistunut Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennushanke on esimerkki vaativasta rakennusprojektista, jossa on sovellettu uutta, nyt ensi kertaa hyödynnettyä hybridiallianssimallia.

”Mallin ytimenä on osapuolten yhteistyö, jossa hankkeen paras asetetaan yksittäisen osapuolen edun edelle. Oman edun tavoittelu johtaisi koko hankkeen epäonnistumiseen”, kuvaa hankemallin priimusmoottori, A-Insinöörien yksikönjohtaja Esa Suomalainen.
Hybridiallianssimalli liittyy läheisesti perusallianssimalliin, jota on sovellettu etupäässä suuriin sairaala- ja infrahankkeisiin. Suurten hankkeiden allianssi on hybridiallianssia raskaampi ja tilaajalle kalliimpi hankemuoto. ”Allianssin periaatteet ja työtavat, kuten hankkeen parhaaksi ajattelu ja työpajat, toteutuvat myös hybridiallianssissa. Työtapoja sovelletaan tarpeen mukaan, ja vaikkapa kilpailutus hoidetaan lyhyemmässä ajassa”, Suomalainen kertoo.

Hybridiallianssimalli soveltuu keskisuuriin, noin 5–20 miljoonan euron projekteihin. Sitä kannattaa käyttää, kun riskit kasvavat ja tarvitaan ryhmä-älyä.

Kuluja hallitaan tavoitehinnoilla

Mallissa kustannuksia hallitaan tavoitehintamenettelyllä. Kun tilaajan tavoitteet täyttyvät esimerkiksi budjetin, aikataulun ja laadun suhteen, hankkeen muut osapuolet palkitaan. Urakoitsija osallistuu hankkeeseen kehitysvaiheesta asti, jolloin kustannukset muodostuvat yhteisistä valinnoista.

“Hankkeen alussa tehdään kehitysvaiheen sopimus, kehitetään suunnitelmia, lasketaan kustannukset ja määritellään aikataulut”, Esa Suomalainen kuvaa.

Perinteisessä mallissa urakoitsija joutuu laittamaan tarjoukseen riskivarauksia; hybridiallianssimallissa tämä ei ole tarpeen, kun asiat ratkotaan yhdessä. Malliin kuuluu säännöllinen työpajatyöskentely, jossa kuunnellaan myös tilan käyttäjiä.

Tiimityö on kaiken a ja o, joten eri suunnittelijoiden ja palveluntuottajien valinnassa käytetään psykologin arviointia apuna.

Toteutusvaihe vaatii yhteisymmärryksen

Jos osapuolet pääsevät asioista kehitysvaiheessa yhteisymmärrykseen, projekti jatkuu toteutusvaiheen allianssisopimukseen.

”Jos yhteisymmärrystä ei synny, voidaan siirtyä muuhun kuin allianssimallin tai vaihtaa kumppaneita. Näin ei ole vielä käynyt”, Suomalainen kertoo. Toteutusvaiheen jälkeen hankkeessa on takuuaika.

Hybridiallianssimalli on syntynyt luontevana jatkumona A-Insinöörien ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä kehitetyn kärkiallianssin pohjalta, jota on ollut kehittämässä aikanaan A-Insinöörien rakennuttamisen toimialajohtaja Juhani Karhu.

---

Työpajaideointi toi ratkaisuja Kuopion museon hankkeessa

Kuopion museon peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa päädyttiin hybridiallianssimalliin, koska hanke oli monimutkainen ja sisälsi riskejä. Siinä peruskorjattiin vuosina 1905–07 rakennettu museo ja liitettiin se uudisrakennuksella pääkirjastoon.

Itä-Suomen parhaana rakennusalan yhteistyöhankkeena palkittu projekti jatkui noin kaksi vuotta ja valmistui syksyllä aikataulussa. Hanke pysyi 17,8 miljoonan euron kustannusarviossa. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Davidsson ja Tarkela, rakennuttajakonsulttina A-Insinöörit ja pääurakoitsijana NCC Suomi.

Työn tilaaja, Kuopion Tilapalveluiden rakennuttaja Marko Väätäinen halusi hyödyntää yhteistyömallia, sillä hankkeeseen liittyi haasteita, ja perinteinen malli olisi voinut johtaa kiistoihin lisä- ja muutostöistä sekä suunnitteluratkaisujen korkeisiin hintoihin.

Suurin haaste liittyi perustuksiin

Linnamainen museo tarjosi matkan varrella yllätyksiä, ja työ piti aloittaa siitä, että rakennus mitattiin laserkeilaamalla. Suurimpia haasteita oli se, että kirjaston ja museon välinen väestönsuoja ulottui kirjaston alle. Se jouduttiin purkamaan.

”Perustukset eivät vastanneet ennakkotietoja, ja niiden tukeminen kestäviksi olisi maksanut valtavasti. Parhaat ratkaisut tilanteeseen tulivat työpajassa paalujen lyöjiltä”, Väätäinen kertoo.

Museovirasto mukana hankkeessa

Työpajatyöskentelyn lisäksi hankkeella oli suunnittelu- ja ohjausryhmät. Vaikutusvaltainen osapuoli oli myös Museovirasto, sillä kohde on suojeltu.

”Jo ennen projektin alkua käytiin keskustelua yhden siiven purkamisesta kokonaan; sen säilyttäminen olisi ollut riski sisäilman laadun ja korjauskustannusten kannalta. Siipi oli vieläpä alunperin rakennettu yksikerroksiseksi, myöhemmin rakennettu kellari ja korotettu jälkikäteen nelikerroksiseksi. Koko rakennuksen osa päätettiin purkaa ja rakentaa se entisenlaiseksi”, Väätäinen kuvaa.

Uudisrakennus sisälsi vaativia valutöitä

Vanhan museon ja 1960-luvun kirjaston yhdistää uudisrakennus Hila, jonka on suunnitellut arkkitehti Jaana Tarkela. Moderni lasikuutio vaati haastavia paikallavalutöitä.

Kaksoisjulkisivussa on suuria lasielementtejä ja reikälevyjä, jotka suojaavat herkkiä museoaineistoja valolta. Kokonaisuus palvelee yksityiskohdissakin museon ja sen kävijöiden tarpeita.


Teksti: Saga Wiklund




Kuopion museon ja kirjaston kokonaisuus on nimeltään Kantti, Tiedon ja tarinoiden kortteli. Hila avautui yleisölle 19.2. ja museon vanha osa alkuvuonna 2022.


Lue myös juttuun liittyvä Esa Suomalaisen blogikirjoitus "Hybridiallianssimalli tarjoaa ratkaisuja rakennushankkeisiin – viisi kiteytystä mallista".