Artikkelit
In memoriam: Peter W. G. Morris
Professori Peter William Grindal Morris kuoli rauhallisesti kotonaan Sutton Courtenayssa, Oxfordshiressä, 6. syyskuuta 2021. Hän oli kiistattomasti yksi merkittävimmistä projektinhallinta-alan tutkijoista, ja hänet tunnettiin sekä akateemisissa että ammatinharjoittajien yhteisöissä projektien todellisuuteen liittyvästä syvästä asiantuntemuksestaan.
Professori Morris pyrki tutkimalla projektien menestymistä ja menestymiseen vaikuttavia tekijöitä, ylittämään sen henkisen kuilun, mikä joskus nähdään akateemikoiden ja ammatinharjoittajien välillä. Hän rakensi tätä siltaa toimittuaan ensin ammattimaisena suunnittelupäällikkönä, suorittamalla sen jälkeen projektinhallinta-alan jatko-opinnot ja tutkiessaan ja opettaessaan lopulta projektinhallintaa useissa tunnetuissa yliopistoissa. Morris oli kuollessaan 74-vuotias, syntynyt 2. kesäkuuta 1947.Professori Morrisin projektin johtamisen ja johtamistapojen tutkimusta, projektin ideoinnin ja esisuunnittelun tärkeyden korostamista ja paradigmamuutosta – tutkitaan projektinhallinnan (project management) sijaan projektien hallintaa (management of projects) – pidetään yleisesti hänen merkittävimpinä saavutuksinaan.
Vuonna 2016 hänen elämäntyötään kunnioitettiin Festschriftillä – joukolla kirjoituksia tunnustuksena arvostetulle tutkijalle – International Journal of Project Management (IJPM) -julkaisussa. Professori Morrisin merkitystä projektinhallinta-alan tutkimukseen todistivat myös Project Management Instituten (PMI) myöntämä Research Achievement Award (2000) ja International Project Management Associationin (IPMA®) myöntämä Research Award (2009). Hänen monet panostuksensa, sekä akateemiset että käytännönläheiset, tunnustettiin myöntämälle hänelle Association for Project Management (APM) -yhdistyksen korkein huomionosoitus – Sir Monty Finniston Award.
Professori Morrisilla oli aikaa myös kansainvälisille yhdistyksille: Hän oli IPMA:n varapresidentti 1995-1997, ja oli pahoillaan kun ei voinut edetä IPMA:n presidentiksi työmäärien kasvaessa hänen siirtyessään University College Londoniin.
Professori Morris rakasti musiikkia. Hänen makunsa vaihteli modernista jazzista klassisiin teoksiin, erityisesti joihinkin nykyaikaisemmista säveltäjistä, kuten Mahler. Hänellä oli kotonaan flyygeli, jota soitti usein. Hän nautti myös mäkikävelystä, mikä ei ole poikkeuksellista järviseudulla. Lisäksi hän opiskeli klassista kreikkaa. Morrisilla oli laaja rakentamis- ja projektinhallinta-alan kirjasto, jonka hän lahjoitti APM:lle eläkkeelle jäätyään.
Professori Morrisin äly yhdistyi tyyliin, joka oli samaan aikaan osallistava ja muita kannustava. Hänet muistetaan akateemikon ja ammatinharjoittajan harvinaisena yhdistelmänä – hän oli erittäin tärkeä kommentoija ja myötävaikuttaja projektinhallinnan alalla, ja osallistui vanhemmiten aktiivisesti ilmastonmuutoksesta käytävään keskusteluun. Hänen perintönsä jää vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen.
Kirjoittaja:
Kirjoittaja on Projektiammattilaiset ry:n Tieteellisen Neuvottelukunnan jäsen.
jouko.vaskimo@aalto.fi