Ohjelmapäällikkö Jarkko Stenfors: Näin kaikki ydinteollisuuden projekti onnistuvat

Ohjelmapäällikkö Jarkko Stenfors Posivalta otsikoi Projektipäivien 2022 puheenvuoronsa ”Kaikki ydinteollisuuden projektit onnistuvat”. Se on paljon sanottu asiantuntijalta, jonka työpaikan ikkunasta näkyy Teollisuuden Voima Oyj:n koekäyttövaiheeseen ehtinyt Olkiluoto 3 -ydinvoimala noin 13 vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan. Stenforsin puheenvuorosta käy kuitenkin selväksi, että hän on hyvin perehtynyt niin onnistumisiin kuin epäonnistumisiin ydinteollisuudessa.

Projektin onnistumista mitataan usein budjetin ja aikataulun pitävyydellä, mutta myös lopputuloksella eli sillä mitä projektilla on saatu aikaan. Stenforsin mielestä kolmesta mittarista tärkein onkin tavoitteita vastaava lopputulos. Juuri tästä OL 3:n osalta on syksyn 2022 energiakriittisissä tunnelmissa oltu yleisesti hyvin tyytyväisiä. Lähitulevaisuudessa Suomi voi saavuttaa energiaomavaraisuuden. Kiitos juuri OL3:n sekä tuulivoiman lisärakentamisen.

– Ydinvoimalaitoksia on tälläkin hetkellä maailmassa rakenteilla 57, Jarkko Stenfors sanoo. Samalla hän muistuttaa, että ydinvoimalat tuottavat lähes puolet Euroopan hiilidioksidittomasta sähköstä.

Suomessa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta nousee 26 prosentista lähes 40 prosenttiin, kun OL3 saadaan säännölliseen tuotantokäyttöön. Tällöin myös sähköenergian nettotuonti vastaavasti vähenee.

Olkiluoto 3 -ydinvoimala tuo hinta- ja tuotantovakautta

Täydessä tuotannossa OL3:sta tuleva noin 12 TWh sähköä vastaa 14 prosenttia koko Suomen sähköntarpeesta. Se riittää esimerkiksi 5,2 miljoonan kerrostaloasunnon lämmittämiseen tai 3,6 sähköauton lataamiseen.

– Ilmastokriisiin on reagoitava ja hiilestä on päästävä eroon. Meillä Suomessa ydinvoimatuotannon etuina ovat esimerkiksi kallioperän vakaus ja matala meri, jossa ei ole vaaraa tsunameista. OL3 tuo tärkeää energian hinta- ja tuotantovakautta, mitä alunperinkin tavoiteltiin, Stenfors painottaa.

Tätä haastattelua tehtäessä OL3-laitosyksikkö oli käynnissä ja tuotti suunnitellusti merkittäviä määriä sähköä Suomen sähköverkkoon. Muutamaa päivää myöhemmin koekäyttö kuitenkin jouduttiin keskeyttämään syöttövesipumppujen juoksupyöristä yllättäen löytyneiden säröjen takia. Säröjen syyt piti selvittää. Koekäyttöohjelman jatko oli avoinna vielä marraskuun puolivälissä, mutta massiivisen projektin on silti määrä päättyä tammikuussa 2023, kun OL3:n säännöllinen sähköntuotannon pitäisi alkaa.

Projektiosaamisen puute ratkaisevaa epäonnistumisissa

Jarkko Stenfors tietää, että maailmassa on ollut lukuisia epäonnistuneita ydinteollisuuden projekteja, jotka eivät ole koskaan päässeet tavoitteisiinsa.

– 1970-luvulta lähtien on Yhdysvalloissa tiedossa 174 epäonnistunutta projektia, joista 45 on keskeytynyt rakennusvaiheessa. Pahimmillaan Yhdysvalloissa on käytetty jopa 9 miljardia dollaria pelkästään kuopan kaivamiseen reaktorirakennukselle, Stenfors mainitsee.

Syitä epäonnistumisiin on myös tutkittu paljon. Yhdysvaltain ydin- ja säteilyturvaviranomainen NRC on laatinut selvityksen ydinvoimahankkeiden epäonnistumisten syistä.

– Yhdeksi tärkeimmistä syistä todettiin puutteet projektien hallinnassa, Stenfors muistuttaa.

Myös Säteilyturvakeskuksen selvitys Olkiluodon hankkeen viivästymisen syistä 2010 viittasi samaan. Selvityksen mukaan ongelmien taustalla oli ydinvoimarakentamisen pitkä tauko Euroopassa. Tauon aikana aiempi osaaminen oli ehtinyt kadota aiempien osaajien siirryttyä eläkkeelle.

Ydinturvallisuusohjeet kaipaavat projektinjohdolle standardoituja pätevyysvaatimuksia

Yhdysvalloissa kongressille tuotettu raportti huomattiin myös Suomessa, missä lisättiin projektinhallinnan vaatimuksia Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosohjeisiin. Voimassa olevien ohjeiden mukaan ydinlaitoksen rakennusprojektin johtamiseen on oltava menettelyt, joilla varmistetaan ydin- ja säteilyturvallisuuden kannalta merkittävien asioiden käsittely ennalta määritetyillä organisaatiotasoilla. Tämä koskee myös luvanhaltijan projektiorganisaation johdossa.

– Johtamisjärjestelmässä on oltava dokumentoidut menettelytavat projektien johtamiseen, hallintaan ja edistymisen arviointiin. Vaatimuksia on asetettu myös projektisuunnitelman, riskienhallinnan sekä henkilöresurssien ja laadun suunnitelmien dokumentoinnille, Stenfors avaa kyseisiä ohjeita. 

Stenforsin mukaan esimerkiksi ydinlaitosten rakentamiseen osallistuville hitsaajille on tarkasti määritelty soveltuvat pätevyysvaatimukset, jotka oikeuttavat kyseisen vaativan hitsin tekemiseen. Vastaavia kansainvälisen standardin mukaisia vaatimuksia ei kuitenkaan ole asetettu projektihenkilöstön pätevyyksille.

Jarkko Stenfors pitää tätä puutteena, sillä myös projektiosaamisen voi sertifioida kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Hän ihmettelee, miksei projektinhallinnan menetelmille, projektiorganisaatioille, saati projektin henkilöstölle ole asetettu standardinmukaista pätevyysvaatimusta.

– Jotta yhä useampi ydinteollisuuden projekti onnistuisi, tulisi standardinmukaisia pätevyysvaatimuksia viedä myös lainsäädäntöön asti, Stenfors pohtii.

Ydinprojektien johtoon vain pätevyytensä osoittaneita ammattilaisia

Stenforsin mukaan suurten laitosprojektien johtamiseen soveltuvat esimerkiksi IPMA:n ICB-standardi, jonka mukaan projektiosaajat voivat sertifioitua A, B, C ja D-tasoille. Hän on itse B-tason sertifioitu projektinjohtaja.

Projektinhallintaa liittyvä pätevyys voidaan Stenforsin mukaan jakaa seuraaviin tasoihin:

• Tekninen pätevyys, jotta projekti voidaan suorittaa järjestelmällisesti kansainvälisessä standardissa määriteltyjen projektinhallinnan termien, käsitteiden ja prosessien mukaisesti
• Käytöspätevyys, joka koskee henkilösuhteita projektin määriteltyjen rajojen sisällä
• Toteutusympäristöpätevyys, joka koskee projektin hallintaa sekä organisaation sisäisessä että ulkoisessa ympäristössä

Stenforsin mukaan pienten, sarjatuotantoon perustuvien modulaaristen ydinvoimaloiden tullessa kaupallistamisvaiheeseen projektihenkilöstön kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin mahdollisesti lieventää.

– Pitää kuitenkin voida luottaa siihen, että näitäkin projekteja johtavat pätevyytensä osoittaneet henkilöt, hän sanoo.

– Tehdään me projektiammattilaisina kaikkemme, jotta tulevaisuudessa kaikki ydinteollisuuden projektit onnistuvat.

Projektiosaaminen onnistumisen ratkaiseva tekijä

Ohjelmapäällikkö Jarkko Stenfors työskentelee Eurajoen Olkiluodossa projektijohtamisen ammattilaisena Posivan palveluksessa. Hänellä on 15 vuoden kokemus haastavien projektien johtamisesta ja projektitoiminnan kehittämisestä. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on työskennellyt lähinnä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen parissa. Hän on lisäksi toiminut vuodesta 2019 asti IPMA:n Project Excellence Assessorina eli kansainvälisenä projektiarvioitsijana. ​

IPMA Level B-sertifioitu projektinjohtaja kertoo projektoineensa ja aikatauluttaneensa myös perheensä jouluvalmistelut jo usean vuoden ajan. Hän saattaa usein ilmestyä paikalle myöhässä ja perustelee tätä budjetin ja laatuvaatimusten pitämisellä. ​Työmaalla hän noudattaa hyvien käytöstapojen lisäksi IPMA:n project excellence baselinea.

Hänen lempiaiheitaan ovat projektitiimin arvostus, kiitokset ja palkitseminen. Olennaista hänelle on myös innovatiivisen ja oivaltavan projektikulttuurin luominen. Stenfors viihtyy jatkuvan parantamisen kehällä ja kertoo laskevansa iltaisin lampaiden lisäksi Demingin ympyröitä. ​

Eurajoella sijaitseva Posiva Oy on Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n yhteisyritys. Posivan tytäryhtiö Posiva Solutions myy loppusijoittamiseen liittyvää osaamista. Posiva-konserni kuvaa itseään maailman johtavaksi loppusijoittajaksi. Sen toiminta tähtää käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen, oikea-aikaiseen ja kustannustehokkaaseen loppusijoittamiseen.

Lue koko juttu Projektimaailma-lehdestä.

Kuvat: TVO