Ohjelmistokehitysprojektipäällikön uudet vaatteet ja aatteet: tekoälyn mahdollisuudet

Generatiivisella tekoälyllä (engl. ”generative AI”) tarkoitetaan tekoälyjärjestelmää, joka pystyy tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, musiikkia tai muita dataformaatteja. Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen on noussut suosioon myös ohjelmistokehitys- ja IT-hankkeissa. Sen avulla voidaan jo automatisoida erilaisia ohjelmistotuotannon osa-alueita, kuten tuottaa tarkempia vaatimuksia ja generoida sekä analysoida sovellusten lähdekoodia. Tämä nopeuttaa kehityshankkeiden osalta projektien läpivientiaikaa, koska osa projektin vaiheista voidaan tuottaa pienemmällä ihmistyöllä ja vieläpä hyvin nopeasti. Vastaavasti projektinhallinnassa on nähtävissä erilaisten projektidokumenttien valmistelun, kuten projektisuunnitelmien ja erilaisten raporttien, tekemisen nopeutuminen. Generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää myös ketterien projektien ”kipupisteiden” analysoinnissa ja näin ehdottaa parannusehdotuksia projekteille.  Tekoälyn myötä projektipäälliköiltä vapautuu aikaa strategisempiin ja luovempiin tehtäviin – kuten projektin sisällön määrittämiseen, asiakastyöhön ja eri sidosryhmien kanssa kommunikointiin. Myös erilaisen informaation käsittelyssä tekoälyä voidaan käyttää luomaan yhteenvetoja ja kehittämään osaamista. 

Generatiivisen tekoälyn myötä on noussut esille käsite Prompt Engineering eli kehotesuunnittelu. Kehotesuunnittelulla pyritään generatiiviselle tekoälylle määrittelemään tekstimuodossa asian konteksti, ongelma ja haluttu näkökulma, jotta vastauksena saataisiin mahdollisimman luotettavaa ja haluttua tietoa. Generatiivisen tekoälyn kouluttamisessa on käytetty massiivisia tietomääriä ja onkin vaara, että tietyt asiayhteydet eivät pidä paikkaansa. Puhutaan hallusinoinnista. Kehotesuunnittelulla pyritään ohjaamaan tekoälyä, jotta hallusinointi olisi vähäisempää. Hallusinointi on jättihaaste tänään. Se on kuin kaveri, joka sekoittaa asioita ja niiden välisiä yhteyksiä, mutta esittää kaiken hyvin vakuuttavasti. On siis hyvin oleellista, että generatiivisen tekoälyn tuotoksiin voidaan luottaa. Tekoälyn tuottama materiaali on osattava tulkita oikein, mikä samalla luo uuden haasteen tekoälyn kanssa työskenteleville tahoille – kuten projektipäälliköille. Tarvitaan siis uusia taitoja ja kompetensseja.

Kohti autonomisia tekoälymalleja

Generatiivisen tekoälyn käyttö on saavuttanut vasta ensimmäiset askeleet.  Sen käyttö on vielä hyvin alkutekijöissään, mutta erilaisia kaupallisia sovelluksia kehitetään koko ajan. Edellä mainittu kehotesuunnittelu vaatii myös paljon empiiristä tutkimusta sekä generatiivisen tekoälyn kielimallien ymmärrystä.  Erilaisia kehotemalleja esitelläänkin jatkuvasti julkaistujen oppaiden ja koulutusten myötä. ChatGPT mahdollistaa myös erilaisten ns. plug-in-komponenttien kehittämisen sekä mallin kustomoinnin eri tarpeisiin. Näitä kustomoituja malleja OpenAI kutsuu GPT:eiksi (engl. ”generative pre-trained transformer”). GPT-laajennuksia julkaistaan ChatGPT:n kautta, jolloin käyttäjä voi valita itselleen erilaisiin ongelmiin valmiiksi sovellettuja kielimalleja. Etu näissä on se, että mm. hallusinoinnin riski pienenee, koska GPT:n kehittäjä on jo hienosäätänyt kielimallin vastaamaan paremmin tietyn kontekstin mukaisiin tehtäviin. Kielimallien kehittelijät tarjoavat ohjelmistorajapintoja asiantuntijoille, jotka voivat integroida kielimallin osaksi muun tyyppistä sovellusta.  Sovellukset ovat kielimalleja hyödyntäviä autonomisia tehtäväagentteja, jotka voivat suorittaa moniosaisia toimeksiantoja kielellisesti annetun määrittelyn mukaisesti – kuten luoda ohjelmistokomponentteja, hakea lisätietoja ja tehdä analyysejä.  Lähitulevaisuudessa autonomiset tekoälyagentit voivat työskennellä toimeksiantojen perusteella ja tuottaa haluttua lopputulosta nopeassa aikataulussa. Jo tällä hetkellä on julkaistu tutkimusluonteisia järjestelmiä kuten MetaGPT ja ChatDev, jotka pystyvät simuloimaan ohjelmistotuotantoa tuottaen muutaman lauseen vaatimusmäärittelyyn perustuen ajettavia ohjelmistotuotteita. Ohjelmistotuotanto tapahtuu koneellisesti ilman ihmisen projektinhallinnallista mukana oloa. Tampereen yliopiston GPT-laboratoriossa on kehitetty malli, joka kykenee rakentamaan isojakin ohjelmistokokonaisuuksia autonomisesti.

Mikä vaikutus tällä on projektinhallintaan?

Projektipäällikön toimenkuvaan on odotettavissa muutoksia. Ensimmäisessä vaiheessa projektinhallinnassa voidaan turvautua tekoälyn hyödyntämiseen erilaisissa projektinhallintaa avustavissa tehtävissä. Seuraavassa vaiheessa projektinhallinnan tulisi ymmärtää, että osassa tai ehkä koko projektissa työn tekemiseen tulee osallistumaan tekoälypohjaiset agentit, joita voidaan ohjata kehotteilla tai muita rajapintoja käyttäen. Puhutaan uuden tyyppisistä ohjelmistoroboteista, jotka perinteisen valmiin ohjelmoinnin sijaan pystyvät itsenäisesti päättelemään annetuiden vaatimusten perusteella halutun työtehtävän ja tuottamaan ohjelmistokoodia tai muita tuloksia.

Projektipäälliköiden onkin ymmärrettävä, miten autonomiset tekoälykomponentit voidaan jatkossa integroida osaksi projektitiimejä ja mihin ne kykenevät. Tämä voisi tarkoittaa uudenlaisten työkalujen, menetelmien ja jopa kulttuurin omaksumista, kun työtä tekevät rinnakkain sekä ihmiset että tekoälyjärjestelmät. Projektityöskentelyssä on opittava ymmärtämään, miten johdetaan ja luotetaan tekoälyn tuottamiin projektin osa-alueisiin. Lisäksi on myös ymmärrettävä, mitkä osa-alueet projektinhallinnasta ovat hyödyllistä ja mahdollista ulkoistaa tekoälylle ja mikä lopulta jää projektinhallinnan inhimillisiksi tehtäviksi. 
Tässä artikkelissa on maalattu IT-projektin lähitulevaisuuden kuvaa. Myös muun tyyppiset projektit tulevat hyödyntämään generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia. Tekoäly ei vielä korvaa ihmisiä projekteissa täysin , mutta ollaan jo lähellä mahdollisuuksia hyvin monen osatehtävän siirtämisestä ihmiseltä pois, kuten aikoinaan teollistumisen alkuaikaan. Generatiivisen tekoälyn käytön soveltaminen ja johtaminen tulee olemaan yksi projektipäällikön uusi vaate tai jopa vaatekerta. Sen mielekäs hyödyntäminen vaatii uusia projektihallinnan taitoja – mukaan lukien tekoälyteknologian puutteiden ja sen mahdollisesti tuomien uusien ongelmien ja riskien hallintaa. 



Kirjoittajat:

Kari Sainio
DI, seniorikonsultti
Vuolu Group

Petri Kettunen
TT, yliopistotutkija ja dosentti
Helsingin yliopisto

Pekka Abrahamsson
Ohjelmistotekniikan professori
Tampereen yliopisto