Pelikenttänä Maa

'Cleantech ja kestävä kehitys' -ryhmän otsikoista ja kuulumisista saa melko raflaavia. Etuoikeutena kyseisen teemaryhmän vetämisessä on laaja näkökulma projektien ja niiden synnyttämien tulosten vaikutuksiin ja onnistumisen arviointiin. Toiminnassa mukana on sekä ympäristönäkökulma sisältäen mm. energia- ja materiaalitehokkuuden, tuotteiden ja rakennusten monikäyttöisyyden, etätyön ja kiertotalouden aihepiirit että yhteiskuntavastuuseen ja oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun kuuluvat asiat. Ryhmä pyrkii paljolti projektiesimerkkien avulla valaisemaan, miten tällaista työtä käytännössä tehdään.

Riitelystä yhteistyöhön

Välillä yleisen näitä aiheita koskevan uutisoinnin ja keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että käynnissä on sukupuoltenkin välistä sotaa pahempi taistelu. Ilmiöt ja asiat ovat helppoja ja alakoululainenkin ne ymmärtää. Uutuusarvokin on aika vähissä, kun huomioi, että kestävä kehitys käsitteenä esitettiin jo Brundtlandin komission työssä vuonna 1987. GPM Global -verkosto on jo hyvän aikaa sitten luonut projekteja varten työkalut kuten PRiSM (PRojects integrating Sustainable Methods) -hallintamallin ja P5 (people, planet, prosperity, process ja product) -vaikutusarvioinnin. Kääntöpuolena on käytettyjen teemojen ja termien muodikkuus ja trendikkyys, mikä valitettavasti myös ärsyttää ja synnyttää helposti sitä kautta periaatteellisen vastarinnan tarvittavia toimenpiteitä kohtaan.

Ennen tukkanuottasille ryhtymistä on hyvä pohtia kaikkia koskevia yhteisiä näkökulmia. Varapalloa ei löydy; myöskään toista ihmiskuntaa ei ole kulman takana odottamassa vuoroaan korjatakseen nykyisen aiheuttamat ongelmat. Mainittu PRiSM-malli ei missään nimessä tarkoita taloudellisen näkökulman korvaamista ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioilla, vaan kaikkien kolmen alueen tasapainottamista projektien osalta, jotta kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen ei jouduttaisi käyttämään toisaalla luotuja pääomia.

Terve järki käyttöön

Näkökulmien tasapainottaminen velvoittaa keskustelemaan ja tuomaan esiin niiden välillä olevat, mahdollisesti piilevät ristiriidat. Vuoropuhelu tuo myös helpommin esiin epämiellyttäviä totuuksia, esimerkiksi tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt olivat jo vuonna 2019 suurempia kuin lentoliikenteen paljolti johtuen netin suoratoistopalveluista.

Henkilökohtaiset sokeat alueet ovat hyvinkin suuria ja moni asia jää oman seurannan ulkopuolelle. Huolellisesti ja kattavasti laadittu projektin P5-vaikutusarviointi auttaa osaltaan paljastamaan helposti piiloon jääviä asioita, kuuluisia heikkoja signaaleja.

Mahdollisimman laajan ja monipuolisen osanoton varmistamiseksi tarkastelun ja arvioinnin tulee olla käytännönläheistä ja hienoista termeistä sekä ällösanoista riisuttua. Näitä viljellään monesti tarpeettomasti, joskus varsinaisen asiantuntemuksen puutteen takia.

Esimerkkien voima

GPM Global jakaa vuosittain 'Sustainability Awards' -palkinnot. Palkitut projektit ovat hyviä esimerkkejä kestävän kehityksen ja projektinhallinnan yhdistämisestä. Teemaryhmässä on muiden esitysten lisäksi tutustuttu kestävän kehityksen huomioimiseen Länsimetro-projektissa, Vantaan Energian jätevoimalaan, Kalasataman älykkäisiin energiajärjestelmiin ja aurinkoenergian hyödyntämiseen, Wellon aaltoenergiaprojektiin, HINKU-foorumiin eli hiilineutraalit kunnat -hankkeeseen, vuoden 2016 projektipalkinnon voittaneeseen vesihuoltoaiheiseen kehitysyhteistyöprojektiin Nepalissa sekä St1:n geolämpöhankkeeseen Otaniemessä.

Ryhmän vetäjänä tähtään saman linjan jatkamiseen ja puhtaasti teoreettisen lähestymistavan aiheuttamien sudenkuoppien välttämiseen.

Katse tulevaan

Sustainable Project Management Maturity Model eli SPM3 sekä PSM3^TM - Portfolio, Program & Project Sustainability Model -arviontimallit auttavat yrityksiä, jotka haluavat parantaa kestävän kehityksen näkökulman huomioimista projektien läpiviennissä.

Teemaryhmän tilaisuuksissa pääsee jatkossakin tutustumaan kunnianhimoisiin projektiesimerkkeihin. Toivotan täten lämpimästi kaikki kestävän kehityksen asioista kiinnostuneet projektipäälliköt ja -henkilöt tervetulleiksi mukaan ryhmän toimintaan.

Kirjoittaja:

Kai Koskinen

Yrittäjä ja kouluttaja, 

DiscoverIT

 

Kailla on yli 20 vuoden kokemus projektinhallinnan kouluttamisesta. Hän myös toimii PRY:n ”Cleantech ja kestävä kehitys projekteissa” teemaryhmän vetäjänä.