Projektiammattilaisen näköalapaikka

PRY rekrytoi, kouluttaa ja pätevöittää uusia arvioitsijoita toimimaan IPMA-sertifioinnin puolueettomina arvioijina. Tänä keväänä tehtävästä kiinnostuneita projektiammattilaisia ilmoittautui kymmenkunta, joista ensimmäisenä hyväksytyn statuksen sai ohessa oman tarinansa kertova Isa Fagerstedt.

Lähtökohdat projektipäällikkyydelle

Vuonna 1997 aloitin projektipäällikkönä Telecom Finland Oy:ssa (nyk. Telia). Minulla ei ollut silloin vielä kokemusta projektipäällikön tehtävästä eikä myöskään varsinaista koulutusta siihen. Siitä lähtien olen toiminut projektipäällikkönä erilaisissa ympäristöissä. Olen koulutukseltani insinööri, mutta huomasin kaipaavani syvempää ymmärrystä projektipäällikön tehtävästä ja siitä, mitä kaikkea siihen oikeasti kuuluu. Onneksi sain käytyä laajan projektipäällikkökoulutuksen edellisen työnantajani toimesta, jonka päätteeksi suoritin IPMA C-sertifikaatin vuonna 2010. Koulutuksen aikana sain paljon ahaa-elämyksiä ja opin mitä kaikkea projektipäällikön tehtäviin kuuluu. Sertifikaatti on voimassa 5 vuotta kerralla ja olen uusinut sen jo kaksi kertaa.

Arvioinnilla uutta näkemystä

Projektiammattilaiset ry:n (PRY) nettisivujen mukaan suoritettu IPMA®-sertifikaatti on puolueeton todiste projektinhallinnan- ja johtamisen kyvykkyydestäsi. Tämä pätee varsinkin toimiessa konsulttina, jolloin sertifikaatti CV:ssä on hyvä lisä vakuuttaa toimeksiantaja työkokemuksen rinnalla. Vuonna 2010 koe suoritettiin paikan päällä kynällä ja paperilla, mutta tänä päivänä koe suoritetaan koneella eikä tarvitse enää olla paikan päällä.

Timo Saros lähetti sähköpostiviestin 2.11.2022 otsikolla ”Oletko kiinnostunut toimimaan IPMA-arvioitsijana?”, jossa kuvattiin lyhyesti minkä tyyppisestä työstä on kyse. Innostuin tehtävästä, koska minusta on mielenkiintoista nähdä miltä prosessi näyttää nykyään ja myös siksi, että haluan laajentaa omaa näkemystäni projektipäällikkötehtävästä eri toimialoilla ja kuulla muiden projektipäälliköiden näkemyksiä työstään. Jäin miettimään omaa ajankäyttöäni ja riittääkö aika siihen, koska tehtävä on oman toimen ohella hoidettava tehtävä. Päädyin siihen, että pakko tälle on löytää aikaa, koska tehtävä kuulosti todella mielenkiintoiselta ja mahdollisuutena oppia uutta.

Koulutuksella starttiin

Ensimmäinen koulutustilaisuus pidettiin paikan päällä Otaniemessä helmikuun alussa, jossa oli mukana kaikki uudet kokelaat. Meitä oli noin 10 kpl ja oli mielenkiitoista kuulla, mistä yrityksistä muut olivat ja millaisia projekteja ovat johtaneet. Koulutuksessa käytiin läpi koko arviointiprosessi ja siihen liittyvät osa-alueet. Toinen koulutustilaisuus pidettiin Teamsin kautta helmikuun puolen välin jälkeen, jossa käytiin läpi arviointiprosessia yksityiskohtaisemmin laaditun ohjeistuksen pohjalta. Toisen koulutustilaisuuden jälkeen olimme National Probationary Assessor – NPA, eli harjoittelija-arvioitsijoita.

Arvioitsijoiden koulutusiltapäivän jälkeen pääsimme iltapurjehdukselle perinnepurjelaiva Österstjernalla.

Tukea kokeneemmilta harjoittelun aikana

Ilmoittauduin harjoittelijaksi hyvin pian koulutuksen jälkeen, koska silloin asiat olivat vielä tuoreessa muistissa ja halusin mahdollisimman pian olla mukana arviointiprosessissa.

Arviointiprosessi koostuu kolmesta osa-alueesta:

1. Hakemusten hyväksyminen
2. Kokeen arvostelu
3. Ryhmätyö/Haastattelu

Hakemuksen osalta tarkistetaan, että hakija täyttää tason mukaiset kelpoisuusvaatimukset. Kokeen arvostelun osalta tarkistetaan, että vastaukset kysymyksiin ovat oikein ja riittävät. Kokeessa vaaditaan tietty määrä pisteitä, jotta koe on hyväksytty. Nämä molemmat ovat aika rutiininomaisia tehtäviä, koska vaatimukset ovat selkeät. Hakemus pitää olla hyväksytty ennen kuin voi osallistua kokeeseen ja kokeen pitää olla hyväksytty ennen kuin voi osallistua seuraavaan vaiheeseen. Ryhmätyö ja haastattelu ovat luovempi osuus prosessista, jossa ei ole etukäteen valmiita vastauksia, vaan kyseisen tilaisuuden aikana muodostetaan kuva siitä, onko hakijalla riittävä pätevyys.

Prosessissa, jossa olin harjoittelijana ei ollut ryhmätyötä, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Tästä syystä tehtiin laaja haastattelu, johon piti valmistautua ja miettiä kysymyksiä, jota hakijalta halutaan kysyä. Tämä oli ehkä kaikista vaativin osuus ja samalla mielenkiitoisin, sillä tässä osuudessa tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja keskustelun kulku riippuu aika pitkälle myös hakijasta.  Uskon, että haastattelu tulee jatkossakin olemaan arviointiprosessin jännittävin ja mielenkiintoisin osuus, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.

Koko harjoittelun ajan minulla oli tukena kokenut arvioija, jonka kanssa kävimme eri prosessin vaiheita läpi ja sain palautetta ja arvokasta tietoa matkan aikana. Harjoittelun päätyttyä pääarvioitsija suositteli minua arvioitsijaksi ja minut hyväksyttiin. Olen nyt National Co-Assessor – NCA. Tehtävä on niin mielenkiintoinen, että päätin ilmoittautua jo seuraavaan arviointiprosessiin ja se on minulla nyt käynnissä. National Co-Assessorina tulee suorittaa muutamia arviointikierroksia, jonka jälkeen on mahdollista saada nimike National Lead Assessor – NLA, eli sitä kohti seuraavaksi.

Kirjoittaja:

Isa Fagerstedt

Isa toimii konsulttiprojektipäällikkönä Fellowmind Finland Oy:ssä. Yli 25-vuotisen projektipäällikköurasta huolimatta on tarve kehittyä ja oppia uusia asioita. Sanonnan mukaan vierivä kivi ei sammaloidu.