Projektihallinta tuo laatua kulttuuripalveluihin

Jaakko Laurila, Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Tampereen kaupungin Kulttuurin palveluryhmässä työskentelee lähes 1 000 henkeä. Ammattien kirjo on laaja kaupunginorkesterin viulistista kirjastonhoitajaan ja museovirkailijaan.

Kulttuurin vetovoima tunnistetaan ja sitä arvostetaan Tampereella. Kulttuuristrategia linjaa suuntaa, johon palveluita viedään. “Kulttuuri koskettaa kaikkia” -teemalla pyritään saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Kulttuurin luoma hyvinvointi ja luovien alojen toimintaedellytysten parantaminen ovat muita esimerkkejä kärkiteemoista. Kaupunkitason strategisten painopisteiden mukaisesti muistetaan myös muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen sekä hiilineutraalius.

Korona-aika on kasvattanut digisisältöjen merkitystä: jo 570 000 henkeä osallistui vuonna 2020 erilaisiin etäpalveluihin, esimerkiksi luennoille, kirjahetkiin tai lasten askartelutyöpajoihin. Uutta, digitaalista kerrosta tuodaan palveluihin, mutta niitä ei aiota korvata digipalveluilla.

Sivistyspalvelujen kehittämisprojekteissa on kiinni 13 miljoonaa euroa, valtaosa valtakunnallista kehittämisrahoitusta. Hankkeita on kaikkiaan 25, joista kahdeksan on kulttuuripalvelujen hankkeita.

Suurin kehittämisprojekteistamme on 500 000 euron kolmivuotinen Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla -kokonaisuus. Siinä ohjataan asiakkaita sote-palveluista kulttuuritoiminnan pariin, esimerkiksi neuvola-asiakkaita on ohjattu vuorovaikutusta tukevaan isä-vauvasirkukseen.

Kulttuuri ja taide virtaa -projektissa edistetään puolestaan taiteilijoiden verkostoitumista ja ansaintamahdollisuuksia.

Projektinhallinnassa meillä on käytössä Thinking Portfolio-ohjelmisto, joka auttaa hahmottamaan kehittämisen kokonaisuutta. Sen avulla varmistetaan, että projektin alkaessa kirjataan projektisuunnitelma, kustannusarvio, aikataulu, ohjausryhmä, riskit, vaativuustaso, tuotos ja tavoite.

Aluksi tavoitteemme oli, että tiedämme, mitä projekteja meillä on menossa, ja teemme niistä yhdessä päätöksiä. Vuosien mittaan on päästy parempaan suunnitteluun, ja nyt tavoite on, ettei olisi vain toimialakohtaista kehittämistä, vaan tunnistettaisiin yhteisiä kehityssuuntia etukäteen. Näin voisimme hyödyntää paremmin myös EU-rahoituksia.

Kulttuurin saralla kehitysprojektien suurin haaste on resursointi: Löytyykö ihmisiä toteuttamaan hankkeita? Kärkiprojekteissa on projektipäälliköt, mutta muuten hankkeita tehdään paljon oman työn ohessa.

Kaupungin projektimallin ja innovatiivisen, laajan ja monialaisen kulttuurikokonaisuuden yhteen sovittamisessa on joskus tekemistä. Kehittämispäälliköltä vaaditaan sekä kulttuurialan että hallinnon lukutaitoa projektikokonaisuuden koordinoinnissa. Eteenpäin mennään tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Vaikka tavoittelemme pitkän tähtäimen suunnittelua, joskus kiinnostavia rahoittamispolkuja aukeaa myös yllättäen. Näihinkin kannattaa tarttua. Useat rahoituksistamme ovat toimialakohtaisia, esimerkiksi museot tai lastenkulttuuri, ja myös rahoittajilla on omia intressejä.

Projektiosaamisen karttuessa olen oppinut ymmärtämään entistä paremmin vastuiden ja roolien määrittelyn merkityksen. Raamit auttavat laadukkaampaan lopputulokseen.

Jaakko Laurila

Kehittämispäällikkö, Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut