Sairaala Nova – Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uusi keskussairaala

Kokonaan uuden sairaalan rakentaminen todettiin Jyväskylässä vanhan kiinteistön vaatimaa peruskorjausta paremmaksi vaihtoehdoksi. Samalla oli tilaisuus uudistaa sairaalan toiminnot.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 270 000 asukasta ja 3500 terveydenhuollon ammattilaista palveleva sairaala on kustannuksiltaan ja laajuudeltaan maakunnan suurin julkinen rakennus.

Tavoitteena oli rakentaa Novasta Suomen nykyaikaisin ja tehokkain sairaala. Rakennustyyppi ja konsepti poikkeavat perinteisistä sairaaloista. Erityisesti logistiikka ja toiminta ratkaistiin modernilla tavalla lähtökohtana potilaan etu ja terveyden edistäminen laajemminkin.

Suunnittelua ja rakentamista ohjanneita periaatteita olivat myös työntekijöille hyvän työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, edistyksellinen informaatio- ja viestintätekniikka, integroitu palvelujärjestelmä, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus sekä prosesseja tukeva johtaminen.

Hankkeen koko kaikille uutta

Projektinjohdosta vastasivat Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin rakentamisen projektipäällikkö Jari Ilves ja rakennuttajakonsulttiryhmän projektinjohtaja Hannu Pellinen Rambollin kiinteistöprojektinjohdon Keski-Suomen toimistosta.

Suurten hankkeiden johtaminen ja siinä kehittyminen ovat osa Rambollin strategiaa, johon Sairaala Nova sopi hyvin. Projektissa hyödynnettiin myös Rambollin kansainvälisen organisaation erityisosaamista.

Sairaalahankkeet ovat olleet yksi Rambollin painopisteistä jo pitkään, mutta hankkeen noin kymmenen hengen projektinjohdon ydintoteuttajatiimille se oli ensimmäinen laatuaan.

 – Roolimme oli mahdollistaa rakennuksen valmistuminen suunnitellussa laajuudessa, määräajassa ja kustannusarvion mukaan. Hankkeen koko oli kuitenkin alkuun meille kaikille uutta, Rambollin kiinteistöprojektinjohdon Keski-Suomen aluejohtaja Lauri Blom toteaa.

Tilaajan mielessä oli ensin kiinteä jaettu urakkamalli, mutta Rambollin asiantuntijat totesivat, ettei sellainen toimisi näin isossa hankkeessa. Suunnittelu ja käytännön rakentaminen limittyisivät joka tapauksessa.

– Ehdotimme 2014 tilaajalle selvitysten jälkeen urakkamalliksi tavoitehintaista projektijohtourakkaa, Hannu Pellinen kertoo.

Sen sisältöä hiottiin neuvottelumenettelyssä vuoden 2015 ajan. Hankintatoimessa tarkasteltiin jatkuvasti vaihtoehtoisia ratkaisuja kustannustehokkuuden varmistamiseksi.

Hankkeesta sairaanhoitopiirin puolesta vastannut Jari Ilves kertoo tavoitteena olleen pienentää rakentajan riskiä ja jakaa hankinnat selvästi niihin, jotka ovat sairaanhoitopiirin vastuulla ja niihin, jotka kuuluvat rakentajalle.

Haasteita ja ongelmia ratkaistavana

Toteutusta johdettiin tiiviillä yhteistyöllä tilaajan, rakennuttajakonsultin, pääurakoitsijan ja työmaan kesken. Yhteinen organisaatio takasi olennaisen tiedon liikkumisen. Tavoitteet ja ongelmat keskusteltiin ja ratkaistiin hanketta palvelevalla tavalla säännöllisissä kokouksissa.

Hannu Pellinen korostaa riskienhallinnan olleen jatkuvaa toimintaa ja toteutuneen luontevana yhteisenä prosessina. Lisäksi riskejä tarkasteltiin myös erillisissä kokouksissa.

– Isossa projektissa on koko ajan iso haaste tai ongelma käsissä ja sitä yritetään yhdessä ratkaista, hän toteaa.

Erikoisalojen suunnittelun johtaminen merkittävä haaste

Sairaanhoitopiirin Jari Ilves arvioi vuosien kokemuksella, että suunnittelun resursointiin olisi pitänyt kiinnittää alunperin enemmän huomiota. Liikkeelle lähdettiin liian pienillä resursseilla suhteessa erityisosaamisen tarpeeseen. Tilojen ja laitehankintojen suunnitteluun osallistui uuden sairaalan käyttäjien edustajina noin 350 sairaanhoitopiirin omaa asiantuntijaa.

– Pelkästään sen porukan johtaminen olisi vaatinut oman tekijänsä, hän sanoo.

Myös Pellisen mukaan erikoisalojen suunnittelun johtaminen oli merkittävä haaste. Kokousten kanssa ei kuitenkaan jääty vanhoihin uriin, vaan tarvittaessa luotiin uusi käytäntö suunnittelun johtamiseen.

– Hankkeen laajuus ja osapuolten määrä vaativat paljon eritasoista yhteistyötä, jota helpottivat hankkeen aikana käyttöönotetut etätyöskentelyalustat, kuten Teams, Pellinen jatkaa.

Haasteena oli työvoiman saatavuus ylipäänsä, sillä projektin alkaessa Keski-Suomessa oli meneillään toinen mittava hanke, Äänekosken biotuotetehdas.

– Sairaalan rakentamisen aloittaminen viivästyi tonttiin liittyvien kysymysten takia niin, että biotuotetehdas ehti valmistua, Ilves kertoo.

Työmaan henkilöstövahvuus oli parhaimmillaan noin 700. Virallinen kieli oli suomi, mutta yleisessä käytössä olivat lisäksi ainakin englanti, saksa, viro ja venäjä.

Loppuvaiheessa aikataulua haastoi vielä korona, joka lykkäsi rakennuksen valmistumista vielä loppuvuodesta 2020 vuoden 2021 tammikuulle.

Mutkatonta yhteistyötä ja omistautumista projektille

lähes kustannusarviossa. Sairaanhoitopiiri oli alkanut selvitystyönsä jo 2011 ja loppuvuodesta 2014 tuli mukaan. Ramboll, jolla oli hankkeessa myös vahva suunnittelupanos geo-. rakenne- ja sähkösuunnittelussa. Vuosi 2015 käytettiin teknisen toteutussuunnittelun alkuvaiheeseen ja kustannusten täsmentämiseen, 2016 oli urakkakilpailutusvaihetta, kunnes syksyllä alkoi varsinainen rakentaminen.

Rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen aikataulutettiin lohkoittain ja kerroksittain. Rakentaminen aloitettiin rakennuksen keskeltä, mikä mahdollisti useampien työryhmien käytön samanaikaisesti. Osia rakennuksesta otettiin käyttöön jo ennen muiden valmistumista.

Onnistumisen avaimia olivat projektinjohto-organisaation hyvä yhteistyö, avoin keskinäinen kommunikaatio ja luottamus.

–  Kaikesta pitääkin pystyä puhumaan. Yhteistyö ammattilaisten kesken on ollut  mutkatonta. Porukka on ollut projektille omistautunutta, Jari Ilves arvioi.

Osaaminen vahvistui kaikilla mukana olleilla

Vaativa yhteinen urakka on antoisa ja ammattitaitoa kehittävä kokemus.

– Meillä oli yksikössä jo aiemmin monissa projekteissa koeteltu henkilöstö, joka oli oppinut, että aina ne hankkeet joskus valmistuvat. Pitää vain sinnikkäästi tehdä töitä suunnitelman toteutumiseksi, Hannu Pellinen sanoo.

Lauri Blom kiittää Rambollin paikallistoimiston porukkaa, josta projektinjohto koottiin.

–  Ihmiset tunsivat toisensa ja tiesivät kunkin ammattitaidon, johon voivat luottaa. Heille oli jo ennen tätä projektia muodostunut tietty toimintatapa, hän toteaa.

Jättiurakka eteni siinä missä mukana olleiden ihmisten elämä muutenkin. Eräs projektiryhmän työntekijä esimerkiksi ehti synnyttämään kaksi lasta ja vielä palaamaan takaisin projektiin. Tuttujen tekijöiden ansiosta isosta urakasta selvittiin pienemmällä joukolla kuin jos se olisi koottu toisilleen vieraista ammattilaisista.

Sairaala Nova

• Bruttoala 119 147 brm² (sairaalatilat 108 345 brm²; pysäköintitalo + keskuskeittiö 10 802.
• Tilaaja: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, KSSHP
• Rakennuttajakonsultti: Ramboll CM Oy
• Projektinjohtourakoitsija: SRV Rakennus Oy
• Rakenne- ja geosuunnittelu: Ramboll Finland Oy
• LVIA-suunnittelu: Granlund Oy
• Sähkösuunnittelu: Työyhteenliittymä Ramboll Finland Oy – Granlund Oy
• Lisäksi hankkeessa oli mukana useita muita suunnittelijoita, lukuisia alihankkijoita ja hankintoihin liittyneitä toimittajia.
  

---

Projektia ohjaavat periaatteet

• Potilas ensin
• Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille
• Tehokas ja edistyksellinen ICT
• Hyvä logistiikka
• Integroitu palvelujärjestelmä
• Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen
• Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
• Johtaminen tukee prosesseja
  

Lisätietoa:

https://fi.ramboll.com/Media/rfi/tietomalli-ja-vaiheistus-tyokaluina-sairaala-novan-suunnittelussa

Teksti: Tiinu Wuolio, Viestintätoimisto Medita
Kuvat: Sami Kolari