Sertifioitu projektiammattilainen osaa arvostaa ohjausryhmätyötä

Miten projektin onnistumista kannattaa arvioida? Tyypillisesti sitä tarkastellaan kustannusten hallinnan ja aikataulussa pysymisen pohjalta, mutta tärkeitä onnistuneen projektin elementtejä on enemmän. Yksi niistä on ohjausryhmän sitoutuminen projektiin.

Onnistunut projekti on aina mahdollisuus tuottavuuden kasvuun, markkina-aseman vahvistumiseen ja merkittävään arvonluontiin. Vastaavasti epäonnistuminen kuluttaa resursseja ja vaarantaa sidosryhmien luottamuksen organisaation kykyyn saavuttaa 
strategiset tavoitteensa. Organisaation strategian toimeenpanokyky ja operatiivinen ketteryys edellyttävät jatkuvaa projektikulttuurin kehittämistä. 

Ohjausryhmätyössä kehittämistarpeita 

Jos projekti epäonnistuu, tilille joutuu usein vain projektipäällikkö. Kuitenkin siitä pitäisi vastata myös projektin omistajan ja koko ohjausryhmän. Ohjausryhmän roolia voi verrata yhtiön hallitukseen ja projektinomistajan roolia hallituksen puheenjohtajan rooliin. Hallitushan tekee päätöksiä yhdessä. 

Projektin omistaja on tyypillisesti liiketoimintajohtaja, jolla on vastuu resursseista, etenemisestä sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Projektin omistaja kokoaa ohjausryhmän ja tukee projektipäällikköä luottamukseen ja jatkuvaan kehittymiseen perustuvan projektikulttuurin rakentamisessa.  

Ohjausryhmä taas täyttää tehtävänsä ja tuottaa projektille lisäarvoa, kun sillä on kyky tehdä projektiin liittyviä päätöksiä.  

Ohjausryhmätyön tilaa selvitettiin Ammattimainen ohjausryhmä -kyselyssä vuonna 2019. Valtaosa siihen vastanneista piti ohjausryhmätoimintaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Tulosten mukaan yksi merkittävimmistä esteistä ammattimaiselle ohjausryhmätyölle on ohjausryhmän toimintaan sitoutumisen ja omistajuuden puute.  

Vuonna 2021 Projektiammattilaiset ry ja konsulttiyhtiö Verona Consulting toteuttivat projektijohtamisen tilaa kartoittaneen kyselyn. Valtaosa vastanneista projektipäällikköistä (73 %) ja liiketoimintajohtajista (76 %) arvioi, että ohjausryhmät sitoutuvat huonosti projekteihin, ne eivät tunnista projektin onnistumisen kannalta kriittistä rooliaan eikä niiden jäsenillä ehkä ole riittävästi osaamista tehtäväänsä. Ohjausryhmän osaamistarpeissa korostuivat tässä kyselyssä liiketoiminta- ja strategiaosaaminen (82 %) sekä oman roolin ja vastuun ymmärtäminen (72 %).  

Luotettava arvio asiantuntemuksesta IPMA-sertifioinnilla 

Projektit ovat yhä monimutkaisempia ja niissä on entistä useampia osapuolia ja ulottuvuuksia hallittavana. Tieto lukemattomista muuttujista ja vuorovaikutus eri osapuolten kesken koettelevat niin ohjausryhmän kuin projektipäällikön kyvykkyyttä.  

Projekti onnistuu varmemmin, kun avainrooleissa on projektiosaamista. Sen tasoa voidaan arvioida projektiosaamisen sertifioinnilla. 

Kansainvälinen IPMA sertifiointi on Suomen yleisin tapa osoittaa objektiivisesti projektijohtamisen korkeaa laatutasoa. Käytännönläheisyyttä painottavassa prosessissa otetaan huomioon projektiammattilaisen kokemus vaatimustasoltaan vastaavista, monitahoisista projekteista. Käytännön kokemusta edellytetään jo sertifiointia haettaessa, mutta sitä arvioidaan myös itse kokeessa sekä haastattelussa.   

Vuoden 2021 tutkimus osoittaa, että sertifioitujen projektijohtajien projektit onnistuvat paremmin kuin ei-sertifioitujen projektijohtajien. Tätä mieltä oli 71 prosenttia kysymykseen vastanneista. Sertifioidut projektipäälliköt arvostavat ja tunnistavat hyvän ohjausryhmätyön merkityksen. Enemmistö vastaajista katsoi, että projektin omistajuus on projektin laadun toteutumisen perusedellytys.  


Lue lisää projektin onnistumisen edellytyksistä uudesta Projektimaailma-lehdestä. 


Jori Kosonen 
Projektiammattilaiset ry:n varapuheenjohtaja 
Senior Executive Consultant, Verona Consulting 


Verona Consulting toteutti projektijohtamisen kyselytutkimuksen lokakuussa 2021 viidennen kerran. Alan tulevaisuuden suuntauksia kartoittava kysely tehtiin yhteistyössä Projektiammattilaiset ry:n kanssa. Organisaatiot valittiin mukaan mahdollisimman kattavasti eri toimialoja edustavista erikokoisista organisaatioista. Kyselyyn vastasi yhteensä 126 henkilöä julkishallinnosta ja yksityissektorilta, pääosin isoista organisaatioista. Aiemmat selvitykset on tehty 2007, 2009, 2011 ja 2016. Yhteensä kyselyihin vastanneita on noin 1600.