Suomalainen osaa rakentaa projekteissa luottamusta

Moni ei tule ajatelleeksi, että projektien johtamista koskeva osaaminen voisi olla kansainvälinen vientituote. Verohallinnon projektijohtamisella on maailmalla hyvä maine.

Verotus ylittää rajat monin tavoin, mutta työssämme on toinenkin kansainvälisesti kiinnostava puoli: Työtavat, projektijohtaminen ja työn jäsentämiseen liittyvä osaaminen.

Toteutimme Verohallinnossa historian suurimman kehityshankkeemme, kun 70 elinkaarensa päässä ollutta verotusjärjestelmää korvattiin yhdellä valmisohjelmistolla. Meille suomalaisille muutos näkyi OmaVeron lanseeraamisena. Hankkeen johtamisoppeihin on käynyt tutustumassa lähes 50 verohallintoa tai muuta julkista toimijaa ja projektiosaamista viedään maailmalle.

Verotus on yllättävän kansainvälistä

Verohallinnossa on aika arkipäiväistä osallistua erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin: työryhmiin, kokouksiin, kokemusten ja käytäntöjen jakamiseen. Meillä on lisäksi käynnissä kolme kansainvälistä projektia Kyproksen, Tansanian sekä Kenian verohallintojen kanssa.

Kyproksen verohallinto otti huhtikuussa käyttöön ensimmäisen vaiheen sähköisistä asiointipalveluistaan ja uudesta toimintamallistaan. Olemme tukeneet muutosta vuodesta 2020 alkaen Valmis-hankkeesta saaduin opein ja EU:n DG reformin avulla.

Tansaniassa olemme tukeneet vuodesta 2018 lähtien mm. verovalvonnan kehittämistä sekä asiakaslähtöisen ajattelun ja toimintatapojen juurruttamista. Keniassa käynnistämme parhaillaan tukea asiakasrekisteröinnin kehittämiseksi, mikä on välttämätön edellytys toimivalle verohallinnolle.

Projekteissa työskentelyn lisäksi Verohallinto lainaa yksittäisiä asiantuntijoita kansainvälisiin tehtäviin. Minä siirryin syyskuussa 2022 Pohjoismaiden edustajana komennukselle Pariisiin. Työskentelen OECD:n alaisen Forum on Tax Administrationin (FTA) sihteeristössä ja tehtävänä on rakentaa digitaalista muutosta edistävä hallintamalli ja ohjelma projekteineen. Noin 50 FTA:n jäsenmaata haluaa saavuttaa mittakaavaetuja suunnittelemalla ja toteuttamalla verotukseen liittyviä uudistuksia yhdessä ja aiempaa tuloksellisemmin.

Myytit suomalaisesta toimintaympäristöstä

Suomessa politikointia on työpaikoilla kuulemma vähemmän ja projektien läpivienti on meillä jotenkin helpompaa. Sellaistakin olen kuullut, että ihmisinä ja työntekijöinä olemme tulosorientoituneita, osaavia ja helppoja johdettavia.

Itse ajattelen toisin: Me vain otamme projektijohtamisen tosissamme, eli koulutamme ja arvostamme projektijohtamista ammattina.

Projektijohtamisen ydintä on projektimuotoista tekemistä tukevien rakenteiden muodostaminen. Me suomalaiset olemme, insinöörikansana, hyviä määrittelemään käytännössä toimivia toimintatapoja ja prosesseja sekä pitämään projektin pyörät pyörimässä. Hyvin jalkautetut, toimivat ja ylläpidetyt prosessit ovatkin edellytys sille, että projektit todella etenevät ja homma toimii.

Olemme myös hyvin koulutettuja projektijohtamisen alalla ja projektin prosessit terminologioineen ja logiikoineen ovat meille tuttuja. Näin ei välttämättä ole aina maailmalla. Perusasioita kuten terminologiaa, tavoitteen ja sen työn laajuuden määrittelyn tarpeellisuutta tulee jatkuvasti kerrata.

Yhteistyö- ja kommunikointitaidot ratkaisevat

Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat yhteistyön tekemisen ja kommunikoinnin taidot. Kulttuurien ja kielien määrän kasvaessa kasvaa myös väärinymmärryksen ja konfliktien mahdollisuus.

Olen oppinut, että läpinäkyvyys ja projektia koskevien suunnitelmien ja odotusten jakaminen sekä osapuolten osallistaminen suunnittelusta toteutukseen on erittäin tärkeää. Näkemyksiä täytyy myydä ja perustella huomattavasti kotimaista pelikenttää enemmän. Asiat on hyvä esittää positiivisella, mutta neutraalilla ja eri osapuolten näkemykset huomioivalla tavalla.

Olen myös oppinut, että tavoitteen kirkastamiseen, suunnitelmien läpikäyntiin ja näkemysten kuulemiseen täytyy varata runsaasti aikaa. Kun Suomessa tehdään päätös, sitä seuraa yleensä päätöksen toimeenpano. Joissakin kulttuureissa päätöksen tekeminen tarkoittaa sitä, että keskustelu asiasta on vasta alkamassa. Myyntipuheille ja resilienssille on siis todella tarvetta.

Osaamisellemme on kysyntää

Joskus kuulee väitettävän, että myynti- ja neuvottelutaidot olisivat vaikeita meille suomalaisille. Tämä väite juontaa kenties toimintatavasta, jonka itse näen vahvuutenamme: Olemme taitavia rakentamaan arvomaailmaa, joka perustuu luottamukseen. Olemme myötätuntoisia ja kykenemme epäitsekkääseen toimintaan, mikä saattaa kilpailun ja yksilökeskeisyyden täyttämässä maailmassa vaikuttaa joskus erikoiselta. Projektien läpiviemisessä se on kuitenkin ehdoton vahvuus, ja siksi ehkä onnistummekin työssämme usein niin hyvin.

 

Kirjoittaja:

Virpi Pikkarainen

hankejohtaja

Verohallinto

 

Virpi on yli 20 vuoden kokemus toiminnanmuutoshankkeiden johtamisesta.

Tällä hetkellä hän on komennuksella OECD:llä Pariisissa.