Artikkelit
Täsmäkoulutusta tulevaisuuden sähköverkon rakennushankkeisiin – Turvallisuus ja laatu edellä
Sähköverkkoyhtiö Caruna luo uutta toimintamallia verkonrakennushankkeisiinsa tarvittavan toimitusketjun kehittämiseksi.
Suomessa toimivilla verkkoyhtiöillä on kansallisen hiilineutraaliustavoitteen 2035 täyttämiseksi käsissään mittavat investoinnit, sillä sähköverkko mitoitettava paitsi sään ääri-ilmiöiden, myös puolen miljoonan sähköauton sekä aurinko- ja tuulivoiman tarpeisiin.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paitsi merkittävästi lisää osaavaa työvoimaa, myös sujuvaa yhteistyötä useiden osapuolten kesken. Se tarkoittaa uudenlaista projektikulttuuria ja esimiestaitoja, joita Caruna kehittää projektijohtamisen konsultointi- ja koulutusyritys Adapron kanssa.
Caruna rakentaa ja kunnostaa sähköverkkoa yli 700 000 asiakkaalleen Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla ja Satakunnassa. Suurelle sähkönjakelijalle on olennaista varmistaa näiden hankkeidensa laatu ja turvallisuus, jotta ne voidaan viedä suunnitellusti läpi resursseja hukkaamatta. Projektinjohto-osaamisen merkitys on entisestään korostunut, kun yhdellä projektipäälliköllä voi olla projektin aikana vastuullaan satoja kilometrejä maan alle rakennettavaa kaapeliverkkoa.
– Hyvään lopputulokseen ei päästä ilman ammattimaista työnjohtoa, sanoo Carunan investointihankkeista vastaava päällikkö Petri Mäkituuli.
Carunassa on jo kehitetty omaa projektikulttuuria ja luotu oma projektinjohtamisen malli. Vaatimustason noustessa myös urakointikumppaneilta on alettu odottaa entistä enemmän. Kun toimitusverkostosta ei löytynyt lähtijöitä toimialajärjestön projektinhallinnan koulutuksiin, yhtiössä otettiin aloite omiin käsiin. Urakoitsijoiden projektipäälliköiden ammattitaitoa alettiin kehittää yhteistyössä Adapron kanssa.
Carunan Projektiakatemia käynnistyi syyskuussa 2020 pilottina, johon osallistui 17 projektiammattilaista kahdeksasta uarakointiyrityksestä sekä heidän yhteyshenkilöitään Carunasta. Jokaiselta osanottajalta vaadittiin noin kymmenen työpäivän ajankäyttöä.
Projektien seurannasta niiden aktiiviseen johtamiseen
– Tässä voi puhua strategisesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on merkittävä muutos projektikulttuuriin, ohjelman suunnittelusta tilaajan puolella vastannut Petri Mäkituuli toteaa.
Jos projektipäällikön tehtävänä joskus ennen oli seurata, miten projekti etenee, nyt on tarkoitus aktiivisesti johtaa sen etenemistä. Kun kaikkia projekteja johdetaan samalla tavalla, se myös mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Onnistuneista projekteista hyötyvät kaikki.
Mäkituuli uskoo laadukkaan projektinjohdon tuovan niin Carunalle kuin itsenäisille urakoitsijoille kilpailuetua markkinoilla, missä samoista osaajista kilpailevat muiden sähköverkkoyhtiöiden lisäksi teleoperaattorit ja infraa rakentavat kunnalliset toimijat.
Kilpailuetuun uskovat myös urakointikumppanit. Etelä-Suomessa noin 60 henkeä ympärivuotisesti työllistävän infranrakentaja N3M Powerin toimitusjohtaja Nicklas Martin kertoo ajatelleensa heti asiasta kuultuaan, että se varmasti olisi omalle firmallekin hyvä. Hän suhtautuu toiveikkaasti satsauksen takaisinmaksuun.
– Projektien kannattavuudelle on tärkeää, ettei tule turhia väärinkäsityksiä. Yhteisessä koulutuksessa tilaaja saa paremman käsityksen myös meidän ajatuksistamme. Kun toimintatavoista kerran sovitaan, niistä ei jouduta keskustelemaan joka kerta kun asia tulee eteen, Martin sanoo. Valmennusohjelmaan osallistumisen hän arvioi vahvistavan N3M:n kilpailuasemaa markkinoilla.
– Kun tuntee tilaajan organisaation ja odotukset, osaa välttää mahdolliset sudenkuopat eikä niistä tule taloudellista riskiä, hän summaa.
Nicklas Martin on saanut omilta projektipäälliköiltään myönteistä palautetta valmennuksesta.
– He ovat saaneet lisää ymmärrystä siitä, minkä takia asioita tehdään tietyllä tavalla tai miksi tarvitaan tietynlainen raportti. Ainoa kielteinen huomio liittyi valmennusjakson osumiseen kiireiseen aikaan työmailla, hän mainitsee.
Toimitusjohtaja uskoo parhaiden käytäntöjen vaikuttavan koko organisaation tapaan toimia.
– Aina kun ammattilainen saa olla mukana ja viedä asioita yhdessä eteenpäin, se lisää kiinnostusta kehittämiseen, Martin sanoo.
Projektipäällikön vahvuuksina työkokemus ja yrittäjätausta
Pohjoismaissa ja Saksassa toimivan tietoliikenne- ja sähkönsiirtoverkkojen kokonaistoimittaja Netelin hankepäällikkö Jan Henriksson osallistui itse Carunan valmennukseen. Hän vastaa Raaseporissa saneeraushankkeesta, jossa kunnostetaan noin 900 kilometriä sähköverkkoa. Kokonaisuus työllistää Carunan ja Netelin lisäksi kymmenkunta suunnittelijaa, kymmenen urakoitsijatiimiä ja pari kolme sähköryhmää.
– Muuten hyvä koulutus, mutta omat työt piti tehdä iltaisin ja öisin, Henriksson naurahtaa.
Kokeneesta projektipäälliköstä oli hyödyllistä mennä entistä syvemmin projektien aikataulutukseen ja siihen, miten niissä toimitaan yhdessä, jotta aikataulussa myös pysytään. Sama soveltuu hänen muihinkin hankkeisiinsa.
– Nyt kaikki osapuolet tietävät missä mennään, Henriksson sanoo.
Henriksson on hyötynyt käytännön työkokemuksestaan sekä sähköverkon rakentamisesta että yrittäjyydestä toimialalla.
– Kun laskuja tulee projektiin, niitä tarkistavan pitää tietää asiasta. Olen aloittanut sähköasentajana ja perustanut alan yrityksen, joten tiedän, miten ne työt tehdään siellä kentällä ja miten kauan kestää esimerkiksi tehdä joku jatko, hän antaa esimerkin.
Projektiakatemiassa on ollut osanottajia monesta yrityksestä, mikä on Henrikssonin mukaan tuonut lisää näkökulmia ja auttanut toimijoita yhdistämään voimansa. Kilpailuasetelma ei ole häirinnyt, ja ymmärrys laadun vaikutuksesta kilpailutukseen on vahvistunut.
Kumppaneiden kehittäminen on edelläkävijän toimintaa
Adapron konsultointijohtaja Markku Aarni näkee projektinjohtamisessa erityisen hyvä sauman oppia lisää kytkemällä koulutus käytäntöön. Kokeneita ammattilaisia voidaan kehittää vielä pidemmälle kohti isojen ja vaativien projektien ammattimaista projektipäällikkyyttä.
Aiemmin Projekti-instituuttina tunnetun Adapron vahvuutena ovat pitkät valmennusohjelmat, myös moduuleina ja sarjassa. Niissä tarkastellaan osallistuvien organisaatioiden oikeiden projektien osittamista ja aikataulutusta, tiimin johtamista sekä viestintää ja kriisitilanteita. Aarnin mukaan konsepti ei ole uusi, vaan ohjelmia on tehty yli sata ja konseptia kehitetään jatkuvasti.
– Carunan valmennusohjelmassa kehitettiin nimenomaan pitkäjänteistä kumppanuutta, mikä on ollut heiltä edelläkävijän toimintaa, Aarni sanoo.
Kulttuurimuutokseen tarvitaan kriittinen massa
Verkkoyhtiöiden markkinoilla parhaat toimittajat pystyvät ottamaan itselleen aiempaa isompia kokonaisuuksia. Projektinjohtamisen koulutuksilla tavoitellaan juuri pääsyä toimittajaksi entistä vaativampiin kokonaisuuksiin.
Isoissa hankkeissa asiakas ostaa varmuutta ja ennustettavuutta, eikä hinta olekaan enää ainoa erotteleva tekijä.
– Jos tarjouksesta näkee, että projektin onnistumiseen on satsattu ja tarjotaan jopa sertifioituja projektipäälliköitä, tarjous nousee asiakkaan silmissä korkeammalle, Aarni selittää.
Organisaation osaamistason nostamiseen ja kulttuurimuutokseen tarvitaan kuitenkin kriittinen massa, jotta hanke vie asioita eteenpäin osallistuvissa organisaatioissa laajemmin. Riittävän isolla panostamisella voidaan varmistaa pääsyä uudelle tasolle.
– Kunnon kertarykäys saa puhetta aikaan. Kun luodaan mahdollisuuksia ja odotuksia, ne myös täyttyvät. Syntyy näyttämisen pakko, Markku Aarni perustelee.
Projektinhallinnan painopiste kokonaisuuden hallintaan
Liiketoimintaa ohjaavat tekijät ovat muuttuneet muutamassa vuodessa. Projektin yksityiskohtien hallinnan lisäksi nykyään tarvitaan erityisesti aikataulun ja sidosryhmien viestinnän hallintaa.
– Johtamisella pitää saada aikaan haluttuja asioita, mutta ei käskemällä vaan muulla tavalla. Carunan projekteissakin viestinnän johtamisen vaatimus on ihan eri kuin vaikka 10 vuotta sitten, hän huomauttaa.
Siksi projektipäällikön intressissä on ymmärtää paremmin niin itseään kuin muita, joista projektin onnistuminen on kiinni.
– Projektipäällikkö lunastaa ryhmänsä luottamuksen järjestämällä heille onnistumisen mahdollisuuden. Keskitytään onnistumiseen riippumatta siitä, kuka on kenenkin palkanmaksaja, Aarni sanoo.
Projektijohtaminen nähdään vieläkin usein kustannuseränä, vaikka hankkeiden hallinnan haasteet ovat jatkuvasti kasvaneet. Ulkoistetuissa urakoissa tehdään ennennäkemättömiä asioita, ja niissä tarvitaan entistä enemmän koneita, laitteita ja rakentajia eri tahoilta.
– Kokonaisuuden hallinta on aivan keskeistä, kun useita liikkuvia osia on soviteltava yhteen. Tämän verkon kutominen ja johtaminen on juuri projektipäällikön rooli, Aarni tiivistää.