Tekoäly - Ohitanko vai olenko mukana?

On virheellistä luulla ja kuvitella, että AI: iin liittyvä muutos ei minua koske. Elämme järjestelmässä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – saman tien, välillisesti ja joskus huomaat vaikutuksen vasta pitkän ajan kuluttua. Kannattaa asettaa oma vastaanotin sopivalle taajuudelle, niin pienin askelin yksi asia kerrallaan pääsee tutustumaan muutokseen ja sen tuomiin haasteisiin ja hyötyihin.

ekoälyn käyttöönotossa on geneerisen tekoälyn ja ChatGPT:n mukana nyt meneillään innostuksen vaihe, mihin jokainen yksilö ja organisaatio ottaa kantaa omalla tavallaan. Osa organisaatioista ottaa prosessin jo tosissaan, osa hoitaa dataluokitteluansa järjestykseen ja loput eivät ole aloittaneet koko AI-harjoitusta vielä ollenkaan. Projektien kannalta olennaista on johdon esimerkki olla näkyvästi myös itse mukana muutoksessa. Oppimisen ja osaamisen jakamisen foorumi on paikka (Kuva 1),  jossa voidaan hyödyntää kaikkien osapuolten osaamista.

Kognitiivinen kuorma tietotyössä on meille ihmisille erilainen. Tekoälystä projektijohtamisessa hyödytään, kun tunnistetaan yksilöiden ja tiimien oppimisstrategiat.   Tekoälyn juurruttaminen koko organisaation arkeen edellyttää oikeanlaisten työkalujen ja AI-kyvykkyyksien koulutuksia. Oppimisella ja onnistumisella on kiistaton vaikutus asiantuntijan innostukseen ja energiaan. 

Suomeksi sanottuna organisaation luoma tekoälystrategia ja -käyttöpolitiikka eivät yksin riitä. Pohjan tuolle työlle luo EU:n tuleva tekoälyasetus. Parhaimmillaan organisaation eri toiminnot ja projektit saadaan linkitettyä tekoälyä hyödyntäen. Liiketoiminnalle lisäarvo tulee strategian, talouden, innovaatioiden - tuotteiden ja palveluiden, henkilöstön osaamisen, markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelu (sisäisen ja ulkoisen) tekoälyjärjestelmien yhteen sovittamisesta ja niiden vuoropuhelusta.

Onnistuneen AI:n toimeenpanossa tarvitaan koulutusta kaikille organisaatiossa. Oppimisen teoreettinen osa on n. 70 %, ja muu osa on yksilön ja tiimin oman oppimisprosessin tulosta. Se edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta arjessa AI-kyvykkyyksiä hyödyntäen, parhaimmillaan asiakkaan kanssa yhdessä.

Muutosjohtamisen ei tarvitse olla hankalaa ja työlästä vaikka se ajoittain voi siltä tuntua.

Uuden omaksumista ja vanhasta luopumista

Tekoälyä on ympärillämme jo kaikkialla, uusi asiahan se ei ole. Kännykän päivityksessä on kysymys tekoälystä ja muutoksesta, johon saamme toistuvasti tottua. Uuden opettelua sekin. Joskus herää ärsyyntymisen tunteita, kun huomaa, että päivitetty ohjelma toimii taaaaas uudella tavalla, ja kikkailua kestää hetken ennen, kun uusi toimintamalli tulee omaksuttua. Analogisia puheluita ei enää ole, olemme siinäkin siirtyneet jo aikaa sitten puheluun, jossa digitalisaaton purkama ja rakentama bittien ääniketju siirtyy korvasta korvaan. Sitä useimmat meistä tuskin edes ovat suuremmin huomanneet. 

Kysymys ei ole ohimenevästä tekoälyhuumasta vaan uuden johtamisen ja toimintatapojen muutosmatkasta , jossa jokainen on mukana halusi tai ei. Itseään tuntemalla ja ymmärtämällä omat vahvuutemme voimme pitää työmarkkinoilla oman markkina-arvomme ja ennen kaikkea oppimiskykymme tuoreena ja tuottavana. Tekoälyä hyödyntävien työkalujen tuntemus ja hallinta on hyödyllistä ja eduksi . Projektiammattilaisen työtä ajatellen inhimillisimmän ja tehokkaimman talonrakennussuunnitelman saa todennäköisesti aikaiseksi tekoälyä ja /tai koneoppimista apuna käyttäen.

Kurkistus tulevaisuuteen ja näkökulmien vaihtamisen taito

Täyttyykö tyhjä tuolin paikka projektin ohjausryhmässä tai projektitiimissä tekoälyllä? 

Kielimallit ja keskustelu kehittyvät. Vuorovaikutus ja empatia ovat kuitenkin ihmisten välistä energian siirtoa, ei tekoälyn osaamista. Kutsummeko autoa autoksi tulevaisuudessa, kun autonominen kulkuneuvo (osin jo nyt) ohjautuu ajajan ajotyyliin ja ympärillä oleviin signaaleihin automaattisesti, hyppäät vain kyytiin. Luotatko autoon ja keskityt kännykän räpläämiseen?

Tekoäly ei nuku. Ihmisen aivot tarvitsevat unta. Pääasiassa tietoisuuden ulkopuolella (unessa) tärkeä aivotoiminto konsolidaatio järjestää, yhdistelee, vertailee ja tallentaa tietoa, minkä tuloksena syntyy oivalluksia. Työtä tehdessä vastaavaa voi syntyä vain taukojen aikana. Sen takia myös virtuaalikokousten välillä on hyvä pitää 10 min paussi ennen seuraavaa. Tämän päivän haasteena näkyy jo keskittymiskyvyn vaje. Ajattelemaan pysähtyminen ja oivallukset rikastavat näkökulmien vaihtamisen taitoa ja oman luomuälymme, siis aivojen, käyttöä, ja siitä pidät huolen vain sinä itse! Näkökulmia Chat GTP osaa tuottaa kielimallien avulla, ihminen antaa niille merkityksen vuorovaikutuksessa (kuva 2).

Lisää muutoksesta:

Kesäkuun 3PMO – tapahtuma Tampere talossa, ke 5.6.2024. 

Kirjoittaja:

Tuula Nurmiluoto

Enterprise Agile Coach

Top Coaching Finland Oy