Vastuullinen akkuarvoketju rakentumassa Suomeen

Akkujen kysyntä Euroopassa on kovassa kasvussa erityisesti sähköisten ajoneuvojen tuotannon lisääntyessä. Akku on sähköauton kallein yksittäinen komponentti, ja kuluttaja haluaa tietää, onko sen mineraalit hankittu kestävällä tavalla. Vastuullisen akkuarvoketjun kehittäminen voi tuoda Suomeen noin 1,5 miljardin euron investoinnit.

– Autoteollisuuden akkumateriaalien tarve on niin valtavaa, että pidemmällä aikavälillä tavoittelemamme osuus siitä volyymistä voi tuoda Suomen kansantaloudelle enemmän kuin koko metsäteollisuus yhteensä, sanoo metsä- ja biotuoteteollisuuden hankkeissa aiemmin urallaan työskennellyt projektijohtaja Timo Strengell Suomen Malmijalostus Oy:stä.

Suomen Malmijalostus Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tavoitteena on nostaa Suomen kallioperän mineraalien jalostusarvoa edistämällä vastuullista liiketoimintaa ja innovaatioita.

Vauhtia vihreään siirtymään

Euroopassa on käynnissä suuria tehdashankkeita liikenteen vihreän siirtymän mahdollistamiseksi. Markkinaennusteiden mukaan niiden kapasiteetti on vuoteen 2030 mennessä noin 950 GWh, mikä merkitsee katodiaktiivimateriaalin osalta yli 1 500 000 tonnin tuotantotarvetta. Katodiaktiivimateriaali on jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa akkukennon arvokkaimman osan, katodin, valmistukseen.

Akkuteollisuuden kehityksessä mukanaolo on Suomelle suuri mahdollisuus. Uuden teollisuudenalan synnyttäminen Suomeen kasvattaa bruttokansantuotetta pitkälle eteenpäin sekä vauhdittaa fossiilisesta energiasta luopumista.

Eri puolilla maata on tekeillä tai jo toiminnassa useita akkualaan liittyviä teollisia hankkeita. Esimerkiksi Valmet Automotive on käynnistänyt autotehtaansa yhteydessä toimivan akkutehtaan, jolle odotetaan laajennusta jo 2024. Tehdashankkeet ovat käynnistymässä myös Kotkassa ja Haminassa.

– Meidän roolinamme on kehittää kotimaista teollisuutta siten, että akkuarvoketjussa päästään mahdollisimman pitkälle. Tällä hetkellä keskitymme prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaisiin. Lisäksi pyrimme siihen, että Suomeen saataisiin akkukennojen tuotantoa sekä akkuihin liittyvää kiertotalousteollisuutta, kahdesta akkumateriaalitehdashankkeesta vastaava Strengell sanoo.

Kierrätyksessä raaka-aineen jäljitettävyys ratkaisee

Suomen Malmijalostus kuuluu maailmanlaajuiseen yhteistyöfoorumiin, Global Battery Allianceen, joka kehittää akkualan vastuullisuutta ja yhteisiä standardeja. Lisäksi kansallinen akkustategia painottaa vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja kierrätystä.

Materiaaleista saadaan paras mahdollinen hyöty, kun ne otetaan talteen ja kierrätetään takaisin valmistusprosessiin. 

– Sähköauton akut kestävät käytössä tietyn määrän latauksia. Kun akkukennostoilla on vielä vaikka 70 prosenttia kapasiteettia jäljellä, niillä on edelleen käyttöä sähkövarastoina. Siinä vaiheessa, kun niitä ei voi enää käyttää sähkövarastonakaan, niistä saadaan vielä arvokkaat raaka-aineet takaisin prosessiin, Strengell kuvaa kiertoa.

Kierrätyksessä ratkaisevaa on raaka-aineiden jäljitettävyys. Suomen Malmijalostus on panostanut asiaan yhdessä maailman johtavan jäljitettävyyden ja raaka-aineiden hiilijalanjäljen seurantaa tukevan brittiläisen asiantuntijayrityksen Circulorin kanssa. 

– Autovalmistajilla on tästä tiukat vaatimukset, sillä valveutuneet kuluttajat haluavat ostopäätöstä tehdessään tietää valintansa vaikutukset. Kun tiedämme, että mineraalit ovat peräisin Terrafamelta, voimme vastata, että varmasti on, Strengell sanoo.

Lue lisää käynnissä olevista hankkeista ja kokonaisen teollisuudenalan perustamisesta Suomeen seuraavasta Projektimaailma-lehdestä.

 

Teksti: Tiinu Wuolio

Kuva: Suomen Malmijalostus Oy