Vuoden Projekti-kilpailussa palkittu Tampereen Raitiotieallianssi -hanke kulkee aikataulusta edellä

Moderni raitioliikenne käynnistyi Tampereella elokuussa 2021 usean vuoden ahkeroinnin jälkeen. Kesällä 2015 käynnistyneen raitiotiehankkeen toteutusvaihe 1 valmistui elokuussa 2021, ja silloin raitiovaunut lähtivät liikkeelle ensimmäisellä linjalla. Seuraava vaihe 2 käynnistyi jo sen kanssa rinnakkain.

Aikataulusta edellä ja kustannustehokkaasti valmistunut ratikkahanke palkittiin Projektipäivillä kunniamaininnalla.

Tampereen Ratikan vaunut on nimetty tuttavallisesti saapumisjärjestyksessä. Lyyli, Valma, Saaga, Lempi, Iisakki, Visa, Helinä, Atro, Aava, Tellervo, Tuure, Kukka, Ritva, Ensio, Urho, Päiviö, Aliisa, Olga,Veera ja Hilla kulkevat nyt Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselta keskussairaalalta Sorin aukiolle. Seuraavassa vaiheessa reitti rakentuu Pyynikintori–Santalahti-välille, joka valmistuu parin vuoden kuluttua syksyllä 2023. Vaiheen 2B Santalahdesta Lentävänniemeen rakentaminen käynnistyy vuoden 2022 alussa, jos lupaprosessit etenevät odotetusti.

”Paljon on ollut opettelemista, kun modernia raitiotietä tuodaan Suomeen. Hyvällä yhteistyöllä tästä on kuitenkin selvitty pandemia-ajan keskelläkin”, kertoo Tampereen Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus NRC Group Finlandista. Hän on ollut projektissa mukana aivan alusta, tarjousvaiheesta asti.

”Raitiotien osan 1 kokemukset olivat hyvät, ja niistä opittiin paljon osaa 2 varten. Yhteistyö hankkeen osapuolten välillä on ollut sujuvaa ja myös sidosryhmiltä on saatu paljon positiivista palautetta.”

Kustannukset ja aikataulut kuriin

Sekä Hämeenkatu että matkan varrella mukaan tullut Hatanpään valtatien osuus valmistuivat etuajassa ja lopulta uusi budjetti alitettiin noin 30 miljoonalla eurolla.  

”Hatanpään osuudella töiden etenemistä auttoi muun muassa leuto talvi vuoden 2020 alkupuolella. Saimme tehtyä maanrakennustöitä ja ratapohjia valmiiksi niin, että päällysrakennetyöt saatiin valmiiksi samana kesänä. Se edisti seuraavia vaiheita. Suurin säästö syntyi juuri siitä, että olimme niin paljon aikataulusta edellä ja kustannuksia syntyi tätä kautta odotettua vähemmän”, Valjus kertoo.

”Osan 1 rakentamistyö myös ajoittui hyvään aikaan. Hankinnat saatiin tehtyä ennen hintojen nousua, ja kilpailutus tehtiin isoissa kokonaisuuksissa. Indeksit on määritetty hankkeessa tilaajan riskiksi. Kustannuksia seurataan koko ajan, eikä rakennusalan hintojen noususta huolimatta kakkosvaiheessakaan ole mitään merkittävää muutosta odotettavissa.”
 

Hyvä tiimi koottiin jo ennen koronaa

Tiimi ehti työskennellä tiiviisti yhdessä samoissa tiloissa jo ennen koronaa, ja Valjuksen mukaan se edisti ratikka-hankkeen onnistumista.

”Osapuolia on paljon, mutta olemme saaneet hyvän porukan tekemään hanketta. Olemme jo kehitysvaiheen toteutussuunnitelmien laadinnasta asti tehneet tiivistä yhteistyötä, joten on ollut helpompi käsitellä myös vaikeita aiheita, kuten viime hetken haastavia sisällönmuutoksia.”, Valjus toteaa.

Haastavista muutoksista hän kertoo esimerkkinä varikon rakentamisen Tampereen Hervannassa. Varikon suunnitteluvaiheessa ei ollut vielä mukana kaikkia osapuolia, kuten vaunutoimittajaa eikä kunnossapitoallianssia. Toiveita ja muutoksia tuli paljon, ja tilojen toiminnallisia asioita oli tarpeen miettiä uusiksi. Loppukäyttäjille onnistuttiin kuitenkin toteuttamaan haluttu lopputulos.

Projektin avaintulosalueille määriteltiin erilliset mittarit, joilla on seurattu hankkeen onnistumista. Avaintulosalueita ovat aikataulu, yhteistyökyky, laatu, turvallisuus ja julkisuuskuva. Lähes kaikkien mittareiden osalta tavoitteet on Valjuksen mukaan saavutettu ja jopa osin ylitetty. Myös turvallisuustavoitteet on saavutettu ja työturvallisuus on ollut hyvällä tasolla koko hankkeen ajan.

 

Allianssimalli jakaa riskiä

”Muita sidosryhmiä hankkeessa on ollut valtavasti, ja se on tuonut niin toiminnallisia kuin viestinnällisiäkin haasteita”, Valjus kertoo. Sidosryhmiä ovat muun muassa asukkaat, taloyhtiöt, kiinteistöjen omistajat, yritykset, palvelut, joukkoliikenne ja taksi, media, raitiotien liikennöitsijä ja kunnossapitäjä, viranomaiset, poliittiset päättäjät, sekä raitiovaunukalustotoimittaja, joka on Skoda Transtech.

”Allianssimalli on tämän tyyppisessä isossa, monivuotisessa hankkeessa oikein hyvä. Meillä on ollut yhdessä aikaa miettiä toteutusratkaisuja sekä muun muassa riskinjakoa.”

Valjuksen mukaan allianssimallissa on vahva rooli Big Roomilla, jossa on työskennellyt enimmillään noin 70 henkeä. Koronan tuomista haasteista huolimatta yhteistyö on saatu toimimaan uusien toimintatapojen avulla.

Projektissa on enimmillään työskennellyt useita satoja henkilöitä yli 15 kilometrin mittaisella työalueella kymmenissä eri työkohteissa. Organisaatio koostuu johto- ja projektiryhmästä sekä eri pientyöryhmistä ja tekniikkalajeista. Projektin hallinnassa on hyödynnetty Lean-työkaluja.  

Projektin viestinnälle haasteita ovat tuoneet sidosryhmien määrä ja jatkuvasti muuttuvat työtilanteet, jotka on pitänyt viestiä eri sidosryhmille oikea-aikaisesti ja lukuisissa eri kanavissa. Laajassa projektissa myös häiriötilanne- ja kriisiviestinnän organisoiminen on iso haaste.  

”Raitiotieallianssin viestintä perustuu työmaiden kanssa tehtävään tiiviiseen yhteistyöhön ja avoimeen, aktiiviseen vuoropuheluun sidosryhmien kanssa eri kanavissa. Tällä on saavutettu kuntalaisten luottamus hankkeeseen”, Valjus kertoo.

Kakkosvaiheeseen opittu paljon

Valjuksen mukaan hankkeen ensimmäisestä vaiheesta on opittu kakkosvaiheeseen paljon, muun muassa yhteistyöstä ja teknisistä ratkaisuista. Myös kustannustietous on kehittynyt.

”Konkreettinen oppi on nurmirataratkaisu. Kakkosvaiheeseen tiedämme valmiiksi, millainen rakenne ja siemenseos toimii, kun tehdään nurmirataa, jota käytetään keskusta-alueilla mm. kaupunkikuvallisista syistä”, Valjus mainitsee.  

”Projektinhallinnassa on onnistuttu hyvin, ja siitä kiitos kuuluu kaikille osapuolille. Allianssin projektiryhmä on toiminut hyvin päivittäisessä johtamisessa, sillä meillä on yhteisiä työtapoja, ja myös it-järjestelmiä ja viestintäkanavia on perustettu yhteiseen käyttöön. Meillä on paljon säännöllisiä työryhmiä, jotka keskittyvät tiettyihin aihekokonaisuuksiin esim. viestintäryhmä ja turvallisuusryhmä. Kokousten alussa jaamme ns. Kalle-rooleja, joilla osallistamme porukkaa ja rytmitämme kokouksia, kuten Päätös-Kalle, joka varmistaa, että tehdään päätöksiä, ja Riski-Kalle, joka kirjaa kokouksessa esiin nousevat riskit. Käytämme viestinnässä myös raportteja sekä viikko- että kuukausitasolla. Maanantaiaamuisin järjestämme viikon avaustilaisuuden, johon osallistuu jopa 60 henkilöä. Yhteishenki ja tiedonkulku ovat erittäin tärkeitä onnistumiselle.”  

Tampereen raitiotiehankkeessa toteutettua:

Raitiotietyöt:

• 15,7 kilometriä kaksoisraidetta, josta 2,2 kilometriä nurmirataa ja 4 kilometriä varikkoraidetta
• varikko Hervantaan
• siltatyöt: 10 uutta siltaa, seitsemää vanhaa siltaa muokattu
• 20 tukimuuria
• raitiopysäkit ja kaiteet
• ajojohdinten asennukset
• 11 sähkönsyöttöasemaa
• raitiotien vaihteenohjaus- ja liikennevalojärjestelmät
  

Tietoa raitiotien suunnittelu- ja rakentamishankkeesta: https://raitiotieallianssi.fi/
Tietoa raitiotien liikennöinnistä ja vaunuista: www.tampereenratikka.fi
 

Raitiotien rakentamisen yhteydessä tehdyt katurakentamistyöt:

• pitkittäissuuntaisten johtojen ja putkien siirto pois raitiotien alta
• kadun alla kulkevien poikittaisten putkilinjojen asentaminen suojaputkiin
• katujen rakennekerrosten uusiminen ja massanvaihto
• uudet vesi-, viemäri- ja hulevesiputket
• uusia hulevesijärjestelmiä, jotka yhdistetty kiinteistöjen rännireitteihin
• uudet kaapelireitit raitiotien pysäkeille sekä puhelin-ja nettioperaattoreille
• uudet valaisin-ja sähköratapylväät sekä niiden perustukset maan alle
• uudet katupuut uudentyyppiselle kantavalle kasvualustalle
• uudet asfalttipinnat ja kiveykset kaduille, ajoradalle ja jalkakäytäville/pyöräilyväylille
• vanhojen kaapelikaivojen sovittaminen uuteen kiveykseen
• kaapelikaivojen uusiminen
• yhteistyössä kiinteistöjen kanssa talojen korjaustöitä, vesieristyksiä, kiinteistöjen kynnyskorkeuden sovituksia uuteen kiveykseen, taloyhtiöiden vesi- ja viemäriputkien sekä kaapelien liittämisiä kadun rakenteisiin
• uusia pyöräilyväyliä noin 11 kilometriä