Vuoden projekti -kilpailu: Luonnon monimuotoisuudesta konkreettista tietoa maatiloille

Luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Ruokaviraston LUMO-projekti tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan suojella luonnon monimuotoisuutta maatiloilla. Projekti sai kunniamaininnan Vuoden projekti -kilpailussa, jonka järjestää Projektiammattilaiset ry. Huolellinen taustatyö ja jatkuva vuoropuhelu kohderyhmien kanssa ovat olleet projektin menestyksen pohjana.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee Suomessa. Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen -hankkeen eli LUMO-projektin rahoittamisella maa- ja metsätalousministeriö on halunnut ottaa entistä aktiivisemman roolin luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa suomalaisilla maatiloilla. Projekti toimii Ruokavirastossa.

Vuonna 2021 alkanut ja yhä käynnissä oleva projekti pureutuu laajaan aiheeseen, joka tuo mukanaan erilaisia haasteita.

– Konkreettisen tiedon puutetta luonnon monimuotoisuudesta ja siitä, kuinka sen hyväksi voi toimia maatiloilla, on paljon. Myös viljelijätukijärjestelmässä on ristiriitaisuuksia aiheen edistämisessä. Välillä on tilanteita, joissa viljelijän pitää valita palkka tai luonnosta huolehtiminen, sanoo projektin viestintäasiantuntija Paula Nykänen.

– LUMO-projekti tuottaa viljelijöille, hallinnon asiantuntijoille ja maatalousneuvojille helposti löydettävissä olevaa konkreettista tietoa, opastaa ja auttaa verkostoitumaan, hän tiivistää.

Jatkuva vuoropuhelu osallistaa kohderyhmiä

Tiedon puutteen lisäksi esteenä luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle voivat olla myös osittain vanhat asenteet. Projektilla tavoitellaan aiempaa myönteisempiä asenteita sekä luonnon monimuotoisuutta että Ruokavirastoa kohtaan.

Projektin aikana Ruokaviraston verkkosivuille on tuotettu tietopaketit luonnon monimuotoisuudesta ja perinnebiotoopeista maatiloilla, joita voi hyödyntää ilmaiseksi. Projektin avulla on myös toteutettu Suomen ensimmäinen AMK-tason verkkokurssi luonnon monimuotoisuudesta. Laajempi digitaalinen viestintäkampanja on juuri käynnistynyt. Tiedon lisäämisellä kannustetaan monimuotoisuutta edistäviin toimiin ja korostetaan niiden hyötyjä viljelijälle, mutta asenteita ei muuteta hetkessä.

– Nykyiset työtavat sekä asenteet luontoa kohtaan voivat olla kymmeniä tai jopa satoja vuosia vanhoja. Tällä aikavälillä emme pysty juurikaan muuttamaan niitä. Voimme kuitenkin tuoda aiheen keskusteluun ja tarjota tukea. Kuuntelemme kohderyhmiämme ja viestimme empaattisesti ja kannustavasti, ketään sormella osoittamatta, kertoo Nykänen.

Jatkuvalla ja avoimella vuoropuhelulla on ollut projektissa keskeinen rooli. Sen avulla on tarjottu kohde- ja sidosryhmille mahdollisuus vaikuttaa projektin sisältöön koko projektin ajan. Ryhmissä on aiheen osalta erityisen aktiivisia henkilöitä, jotka edistävät koko toiminnan vaikuttavuutta. Palvelumuotoilun hyödyntäminen projektissa on paitsi parantanut onnistumisen mahdollisuuksia, myös tehnyt työstä tehokasta ja mielekästä.

– Asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja palvelumuotoilua voisi kuvata julkishallinnolle jopa rohkeiksi toimintamalleiksi, vaikka hyviä esimerkkejä eri puolilta hallintoa jo monia onkin. Ei tällaisia projekteja ainakaan täällä Ruokavirastossa paljon tehdä!, hymyilee Nykänen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yksi nykyisen hallituksen päämääristä ja projekti toimii hallitusohjelmarahalla. Uudet työskentelytavat toivat LUMO-projektille Ruokaviraston LEAN-palkinnon vuonna 2021.

 

Voit lukea lisää LUMO-projektista seuraavasta Projektimaailma-lehdestä.

 

 

Teksti: Aino Soutsalmi, Viestintätoimisto Medita