Matka Marsiin – ja riskienhallintaan

Kai Koskinen, DiscoverIT

Mars-lentoa suunnitellaan täyttä häkää, samoin fuusioreaktoria useammalla taholla sekä 4G-verkkoa Kuuhun. Kvanttitietokonetta ryhdytään rakentamaan myös Suomessa. Kilometrin korkuinen pilvenpiirtäjä kohoaa Saudeissa.

Riskit hallussa?

Aiemmat blogikirjoitukset ovat käsitelleet ansiokkaasti riskitarkastelun levittämistä kaikille projektiorganisaation tasoille. Alun esimerkeissä tehdään kuitenkin täysin uutta asiaa. Näiden projektien riskejä voidaan ainakin osittain kartoittaa, mutta minkälaisia vaikutuksia niillä on projektin toteutukseen?

Mallintamisen hyödyt

Korkean riskin projekteissa sekä yksittäisten tehtävien kestoja ja kustannuksia että tehtävien keskinäisiä riippuvuuksia on vaikea arvioida. Tarvitaan siis jonkinlaista mallinnusta.

Yksinkertaisimpia mallinnusmenetelmiä on ns. Monte Carlo -menetelmä, jossa tiettyä muuttujaa – kuten projektin kestoa tai kustannusta – simuloidaan tekemällä suuri määrä kokeita satunnaisesti valituilla arvoilla. Tulokset ovat riittävän tarkkoja, kun simulointikierrosten määrä on riittävän suuri.

Suunnitteluvaiheessa projekti lasketaan lukuisia kertoja läpi. Kullakin laskentakierroksella jokaiselle yksittäiselle projektin tehtävälle lasketaan (eli arvotaan käyttäjän antamien parametrien mukaisesti) satunnainen kustannus ja kesto tehtävälle asetetun todennäköisyysjakauman perusteella.

Lopputuloksena saadaan todennäköisyysjakaumat, jotka kertovat millä todennäköisyydellä projektin kokonaiskustannus tai -kesto pysyvät tiettyjen arvojen alla (kuva).

Asiantuntemus käyttöön

Mallinnuksen kannalta ratkaisevia ovat yksittäisten tehtävien todennäköisyysjakaumat sekä tehtävien väliset riippuvuudet, joten koko projektiorganisaation asiantuntemus on saatava käyttöön. Mallintamisella ei estetä tai vähennetä projektin riskejä, mutta saadaan käsitys tietyn budjetin tai keston saavuttamistodennäköisyydestä. Tiedottaminen – etenkin ulospäin – on tämän jälkeen ainakin asteen luotettavampaa.

Parempi käsitys riskeistä

Simuloinnin tuloksena projektin jäsenet ymmärtävät, kuinka herkästi kustannukset ja kesto voivat poiketa alkuperäisistä arvioista ja asennoituvat sen mukaisesti. Huomio suunnataan sekä riskeihin yleensä että erityisen riskialttiisiin projektin tehtäviin ja näiden tekijöiden vaikutuksiin. Riskien käsittelystä tulee luonnollinen osa projektin läpivientiä.

Kuinka lopulta kävikään?

Päästiinkö Marsiin, saadaanko päästötöntä fuusioenergiaa ja mallinnetaanko rokotteiden kehitystä kvanttitietokoneilla? Mitä tämä kaikki sitten maksoi ja kuinka kauan kesti? Merkittävää tietoa tulevien ainutkertaisten projektien suunnitteluun – ja mallinnukseen, johon liittyvien työkalujen käyttöönotto on huomattavasti helpompaa kuin tuskailu ilman niitä.


Kai Koskinen
projektijohtaminen.fi

Palaa otsikoihin